Muutosjohtaminen kirjanpito-ohjelman vaihdoksessa, Case: Tulosmesta Oy
Holmberg, Oskari (2014)
Holmberg, Oskari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817263
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätarkoituksena oli kuvata, kuinka Tulosmesta Oy:n työntekijät, eli kirjan-pitäjät ja harjoittelijat olivat kokeneet uuden kirjanpito-ohjelman käyttöönoton sekä johdon toi-minnan muutoksen suhteen. Kirjanpitäjien osalta selvitettiin, kuinka he olivat kokeneet johtajansa toimineen tapahtuneessa muutoksessa. Johdon osalta tarkoituksena oli selvittää heidän omat ko-kemuksensa oman toimintansa suhteen. Näiden seikkojen kautta työllä selvitettiin, mitä mahdolli-suuksia yrityksen toimintaan liittyen uuden ohjelmiston käyttöönotolla voidaan nähdä olevan.
Työn teoreettinen viitekehys käsitteli kolmea pääaihetta. Nämä pääaiheet olivat muutos, muutos-johtaminen ja tietojärjestelmä. Muutos luvussa selvitettiin varsinainen muutosprosessi sekä sen sisältöä. Lisäksi tässä osuudessa paneuduttiin muutoksen vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat niin sisäi-set-, kuin ulkoisetkin tekijät. Lisäksi työssä tunnistettiin muutoksen uhat ja mahdollisuudet, joiden kautta avattiin muun muassa käsitettä muutosvastarinta. Muutosjohtaminen sen sijaan käsitteli var-sinaista johtamista tapahtuvassa muutosprosessissa. Luvussa selvitettiin ensiksi muutosjohtamisen taustoja, jonka jälkeen avattiin muutosjohtamisen malleja. Työssä käsiteltiin kaksi erilaista joh-tamisen mallia, joista toinen oli yrityksen varsinaiseen muutosprosessiin valittu Huttonin johtamisen malli. Tämän jälkeen työssä käsiteltiin itse tietojärjestelmää. Esiteltiin valittu tietojärjestelmä se-kä mahdollisuudet sen suhteen. Tässä osuudessa käsiteltiin lisäksi muutoksen johtamista varsinai-sen tietojärjestelmän käyttöönoton suhteen.
Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen, eli laadullisen tutkimuksen keinoin. Laadullinen tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen sekä syventävien avointen haastatteluiden kaut-ta. Kysymyksiin liittyvät syventävät haastattelut toteutettiin kyselylomakkeiden vastausten pohjalta ja niissä edettiin järjestelmällisesti lomakkeen mukaisesti. Tavoitteena haastatteluilla oli tarkentaa aiemmin saatuja vastauksia, jotta kokonaiskuva tutkimuksen suhteen saatiin paremmaksi ja katta-vammaksi. Haastatteluiden vastausten yhteenveto ja seikkaperäinen selvittäminen toteutettiin sisäl-töanalyysin avulla.
Valittu tutkimustapa osoittautui onnistuneeksi. Tuloksista saatiin kattavia ja pystyttiin kartoittamaan tarvittavat jatkotoimenpiteet varsinaista muutosprosessia varten. Toteutetun kyselytutkimuksen perusteella voitiin katsoa, että suorittava porras oli kaikkiaan tyytyväinen muutoksessa tapahtunee-seen johtamiseen ja uuteen tietojärjestelmään. Parannettavaa kirjanpitäjät löysivät pääasiassa palveluntarjoajaan liittyvissä seikoissa. Tutkimuksen kautta saatiin johdolle hyödyllistä tietoa hei-dän toimintaansa liittyen. Tämän lisäksi työssä saatiin aikaiseksi suuntaa antava toimintaohje vas-taavia muutostilanteita varten. Työ noudatti eettisesti ja tieteellisesti hyvää tutkimustapaa. Työn voidaan katsoa onnistuneen kokonaisuutena hyvin.
Työn teoreettinen viitekehys käsitteli kolmea pääaihetta. Nämä pääaiheet olivat muutos, muutos-johtaminen ja tietojärjestelmä. Muutos luvussa selvitettiin varsinainen muutosprosessi sekä sen sisältöä. Lisäksi tässä osuudessa paneuduttiin muutoksen vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat niin sisäi-set-, kuin ulkoisetkin tekijät. Lisäksi työssä tunnistettiin muutoksen uhat ja mahdollisuudet, joiden kautta avattiin muun muassa käsitettä muutosvastarinta. Muutosjohtaminen sen sijaan käsitteli var-sinaista johtamista tapahtuvassa muutosprosessissa. Luvussa selvitettiin ensiksi muutosjohtamisen taustoja, jonka jälkeen avattiin muutosjohtamisen malleja. Työssä käsiteltiin kaksi erilaista joh-tamisen mallia, joista toinen oli yrityksen varsinaiseen muutosprosessiin valittu Huttonin johtamisen malli. Tämän jälkeen työssä käsiteltiin itse tietojärjestelmää. Esiteltiin valittu tietojärjestelmä se-kä mahdollisuudet sen suhteen. Tässä osuudessa käsiteltiin lisäksi muutoksen johtamista varsinai-sen tietojärjestelmän käyttöönoton suhteen.
Työn empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen, eli laadullisen tutkimuksen keinoin. Laadullinen tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen sekä syventävien avointen haastatteluiden kaut-ta. Kysymyksiin liittyvät syventävät haastattelut toteutettiin kyselylomakkeiden vastausten pohjalta ja niissä edettiin järjestelmällisesti lomakkeen mukaisesti. Tavoitteena haastatteluilla oli tarkentaa aiemmin saatuja vastauksia, jotta kokonaiskuva tutkimuksen suhteen saatiin paremmaksi ja katta-vammaksi. Haastatteluiden vastausten yhteenveto ja seikkaperäinen selvittäminen toteutettiin sisäl-töanalyysin avulla.
Valittu tutkimustapa osoittautui onnistuneeksi. Tuloksista saatiin kattavia ja pystyttiin kartoittamaan tarvittavat jatkotoimenpiteet varsinaista muutosprosessia varten. Toteutetun kyselytutkimuksen perusteella voitiin katsoa, että suorittava porras oli kaikkiaan tyytyväinen muutoksessa tapahtunee-seen johtamiseen ja uuteen tietojärjestelmään. Parannettavaa kirjanpitäjät löysivät pääasiassa palveluntarjoajaan liittyvissä seikoissa. Tutkimuksen kautta saatiin johdolle hyödyllistä tietoa hei-dän toimintaansa liittyen. Tämän lisäksi työssä saatiin aikaiseksi suuntaa antava toimintaohje vas-taavia muutostilanteita varten. Työ noudatti eettisesti ja tieteellisesti hyvää tutkimustapaa. Työn voidaan katsoa onnistuneen kokonaisuutena hyvin.