Tilannejohtajuus aggressiivisen potilaan hoidollisessa kiinnipidossa
Peltonen, Mikko (2014)
Peltonen, Mikko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117670
Tiivistelmä
Uhkaavat ja väkivaltaiset tilanteet ovat uhka hoitotyössä, varsinkin psykiatrisessa hoitotyössä. Hoitajien suojaksi kehitettiin vuonna 1984 Control & Restraint –tekniikka, jonka avulla hoitajat osasivat puolustaa itseään ja hallita aggressiivista potilasta. Ajan saatossa aggressiivisen potilaan kohtaamiseen on kehitetty useita tekniikoita, joiden tarkoituksena on hoidollisen kiinnipidon keinoin auttaa aggressiivista tai kontrollin menettänyttä potilasta rauhoittumaan ja kiinnipidon keinoin tukea potilasta saamaan oma käytös hallintaan. Hoidollisessa kiinnipidossa on mukana aina vähintään kaksi hoitajaa, joista toinen johtaa tilannetta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tilannejohtajuutta hoidollisen kiinnipidon aikana kirjallisuuskatsauksen keinoin. Kirjallisuutta aiheesta löytyi vähän, joten opinnäytetyössä perehdyttiin lisäksi aggressiivisuuteen, aggressiivisen potilaan kohtaamiseen, potilaan itsemääräämisoikeuteen, psykiatrisiin pakkotoimiin ja hoidolliseen kiinnipitoon.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan tilannejohtajaksi valitaan yksi hoitaja, joka johtaa tilannetta alusta loppuun. Mikäli kiinnipidossa on mukana enemmän kuin kaksi hoitajaa, vastaa tilannejohtaja potilaan päästä hoidollisen kiinnipidon aikana samalla seuraten potilaan vitaalifunktioita. Tilannejohtajana oleva hoitaja kommunikoi potilaan kanssa ja ohjaa puheellaan myös toisia tilanteessa mukana olevia hoitajia. Tilannejohtamisen tyyli on tilanneriippuvaista. Hoitohenkilökunnan kokemusten mukaan tilanteessa jo alusta lähtien mukana ollut hoitaja valitaan tilannejohtajaksi.
Tutkitun tiedon vähäisyyden vuoksi jatkotutkimusehdotuksena on tutkia kokonaisuudessaan tilannejohtajuutta lisää hoidollisiin interventioihin liittyen. Lisäksi kokemuksia tilannejohtajuudesta sekä tilannejohtajuuden vaikuttavuutta olisi hyvä tutkia aggressiivisen potilaan hoidollisiin kiinnipitotilanteisiin liittyen.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan tilannejohtajaksi valitaan yksi hoitaja, joka johtaa tilannetta alusta loppuun. Mikäli kiinnipidossa on mukana enemmän kuin kaksi hoitajaa, vastaa tilannejohtaja potilaan päästä hoidollisen kiinnipidon aikana samalla seuraten potilaan vitaalifunktioita. Tilannejohtajana oleva hoitaja kommunikoi potilaan kanssa ja ohjaa puheellaan myös toisia tilanteessa mukana olevia hoitajia. Tilannejohtamisen tyyli on tilanneriippuvaista. Hoitohenkilökunnan kokemusten mukaan tilanteessa jo alusta lähtien mukana ollut hoitaja valitaan tilannejohtajaksi.
Tutkitun tiedon vähäisyyden vuoksi jatkotutkimusehdotuksena on tutkia kokonaisuudessaan tilannejohtajuutta lisää hoidollisiin interventioihin liittyen. Lisäksi kokemuksia tilannejohtajuudesta sekä tilannejohtajuuden vaikuttavuutta olisi hyvä tutkia aggressiivisen potilaan hoidollisiin kiinnipitotilanteisiin liittyen.