Rikosasioiden kirjallinen menettely Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa
Kokkonen, Mikko (2014)
Kokkonen, Mikko
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418381
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin rikosasioiden kirjalliseen menettelyyn Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Tutkimuksessa käytiin läpi miksi kirjalliseen menettelyyn saapuneita rikosasioita kuitenkin päädyttiin käsittelemään suullisessa käsittelyssä eli istunnossa. Tutkimusotantana käytettiin kahden kuukauden aikana Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen saapuneita rikosasioita.
Tutkimuksessa käytettiin niin määrällistä, laadullista kuin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopillista kirjoituspöytätutkimusta käytettiin selvittämään kirjallisen menettelyn taustaa, vaatimuksia ja sisältöä. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä aukaistiin otannan aikana saatu aineisto ja laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin yhden käräjätuomarin ja käräjäsihteerin haastattelujen muodossa hyväksi.
Keskeisintä tutkimuksessa oli, että kirjallinen menettely on toimiva menettelytapa ongelmineenkin. Suurimmat ongelmat koostuivat haasteen tiedoksiannosta ja asi-an vastaajan haluttomuudesta palauttaa kirjallisen menettelyn suostumus takaisin käräjäoikeuteen. Lisäksi tutkittiin myös miten paljon syyttäjät pyysivät haastehake-muksissaan kirjallista menettelyä ja istuntokäsittelyä sekä se, että oliko otannassa sellaisia rikosasioita, joissa kaikki kirjallisen menettelyn vaatimukset täytettiin, mutta lopullinen ratkaisu tehtiinkin suullisessa istuntokäsittelyssä.
Tutkimuksessa käytettiin niin määrällistä, laadullista kuin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopillista kirjoituspöytätutkimusta käytettiin selvittämään kirjallisen menettelyn taustaa, vaatimuksia ja sisältöä. Määrällisellä tutkimusmenetelmällä aukaistiin otannan aikana saatu aineisto ja laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin yhden käräjätuomarin ja käräjäsihteerin haastattelujen muodossa hyväksi.
Keskeisintä tutkimuksessa oli, että kirjallinen menettely on toimiva menettelytapa ongelmineenkin. Suurimmat ongelmat koostuivat haasteen tiedoksiannosta ja asi-an vastaajan haluttomuudesta palauttaa kirjallisen menettelyn suostumus takaisin käräjäoikeuteen. Lisäksi tutkittiin myös miten paljon syyttäjät pyysivät haastehake-muksissaan kirjallista menettelyä ja istuntokäsittelyä sekä se, että oliko otannassa sellaisia rikosasioita, joissa kaikki kirjallisen menettelyn vaatimukset täytettiin, mutta lopullinen ratkaisu tehtiinkin suullisessa istuntokäsittelyssä.