Lastensuojelun perhetyön johtavien ohjaajien ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä perhetyöstä ja sen johtamisesta
Uuttu, Suvi (2014)
Uuttu, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318243
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus perhetyöstä ja sen johtavasta ohjaamisesta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston lastensuojelun palveluissa vuonna 2014. Tutkimus on tehty työelämän tarpeisiin kehittämislähtöisesti haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin pohjautuen. Tutkimuksessa on käytetty fenomenologista tutkimusstrategiaa, joka painottuu tässä nimenomaisessa tutkimuksessa perhetyötä tekevien sosiaaliohjaajien ja johtavien ohjaajien kokemuksiin ja ymmärryksen muodostumiseen perhetyöstä ja sen johtavasta ohjaamisesta.
Tutkimuksessa on haastateltu kolme focusryhmää, joissa on ollut yhteensä 14 haastateltavaa. Tutkimuksen alussa uusi organisaatio on ollut vuoden ikäinen ja tästä johtuen yhtenä teemana on organisaatiomuutoksesta aiheutuneet vaikutukset ja niiden kehittäminen edelleen SWOT–analyysia apuna käyttäen.
Teoreettinen viitekehys tähän tutkimukseen on rakennettu vuorovaikutuksen ympärille perhetyössä ja sen johtavassa ohjaamisessa. Viitekehys on muodostunut tutkimuksen aineiston valossa haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin perustuen. Vuorovaikutus asiakas- ja johtamistyössä muodostui tärkeimmäksi elementiksi, jonka tutkittavat toivat haastatteluissa esille. Vuorovaikutuksessa dialogisuus, kunnioittava kohtaaminen ja kuuntelu olivat usein toistuvia elementtejä.
Teoreettisessa viitekehyksessä on perehdytty lastensuojelun perhetyöhön, siitä löytyvän teoriatiedon kautta asiakkaan kohtaamisen näkökulmasta. Johtaminen on jaettu asiajohtamiseen ja henkilöjohtamiseen niin teoreettisessa viitekehyksessä kuin tutkimuksen asettelussakin. Teoreettisen viitekehyksen viimeinen kappale käsittelee osaamisen johtamista. Osallistava johtaminen tukee sekä perhetyötä tekevien sosiaaliohjaajien että johtavien ohjaajien mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja parantaa työntekijöiden ja esimiesten välistä vuorovaikutusta sekä voimaannuttaa henkilöstöä. Kappaleessa todetaan osallistumisen konkretisoituvan, kun sitoudutaan oman työn kehittämiseen.
Tutkimus toi esiin kehittämiskohtia johtavan ohjaajan henkilöstöjohtamisessa. Yhteistyökäytännöissä eri sidosryhmien, erityisesti sosiaalityöntekijöiden kanssa on kehitettävää sosiaaliohjaajien sekä johtavien ohjaajien kokemuksen mukaan. Tutkimus antaa perhetyötä tekevistä sosiaaliohjaajista sekä johtavista ohjaajista hyvin työhönsä sitoutuneen ja kehittämismyönteisen kuvan. Tutkittavat osallistuivat tutkimukseen erittäin myönteisesti suhtautuen ja kokivat saavansa äänensä kuuluviin sekä nauttivat rauhassa työstään keskustelusta ja kehittämiskohtien pohdiskelusta. Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt kehittämisaiheita jatkopohdintaan.
Tutkimuksessa on haastateltu kolme focusryhmää, joissa on ollut yhteensä 14 haastateltavaa. Tutkimuksen alussa uusi organisaatio on ollut vuoden ikäinen ja tästä johtuen yhtenä teemana on organisaatiomuutoksesta aiheutuneet vaikutukset ja niiden kehittäminen edelleen SWOT–analyysia apuna käyttäen.
Teoreettinen viitekehys tähän tutkimukseen on rakennettu vuorovaikutuksen ympärille perhetyössä ja sen johtavassa ohjaamisessa. Viitekehys on muodostunut tutkimuksen aineiston valossa haastateltavien kokemuksiin ja näkemyksiin perustuen. Vuorovaikutus asiakas- ja johtamistyössä muodostui tärkeimmäksi elementiksi, jonka tutkittavat toivat haastatteluissa esille. Vuorovaikutuksessa dialogisuus, kunnioittava kohtaaminen ja kuuntelu olivat usein toistuvia elementtejä.
Teoreettisessa viitekehyksessä on perehdytty lastensuojelun perhetyöhön, siitä löytyvän teoriatiedon kautta asiakkaan kohtaamisen näkökulmasta. Johtaminen on jaettu asiajohtamiseen ja henkilöjohtamiseen niin teoreettisessa viitekehyksessä kuin tutkimuksen asettelussakin. Teoreettisen viitekehyksen viimeinen kappale käsittelee osaamisen johtamista. Osallistava johtaminen tukee sekä perhetyötä tekevien sosiaaliohjaajien että johtavien ohjaajien mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja parantaa työntekijöiden ja esimiesten välistä vuorovaikutusta sekä voimaannuttaa henkilöstöä. Kappaleessa todetaan osallistumisen konkretisoituvan, kun sitoudutaan oman työn kehittämiseen.
Tutkimus toi esiin kehittämiskohtia johtavan ohjaajan henkilöstöjohtamisessa. Yhteistyökäytännöissä eri sidosryhmien, erityisesti sosiaalityöntekijöiden kanssa on kehitettävää sosiaaliohjaajien sekä johtavien ohjaajien kokemuksen mukaan. Tutkimus antaa perhetyötä tekevistä sosiaaliohjaajista sekä johtavista ohjaajista hyvin työhönsä sitoutuneen ja kehittämismyönteisen kuvan. Tutkittavat osallistuivat tutkimukseen erittäin myönteisesti suhtautuen ja kokivat saavansa äänensä kuuluviin sekä nauttivat rauhassa työstään keskustelusta ja kehittämiskohtien pohdiskelusta. Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt kehittämisaiheita jatkopohdintaan.