Effects of co-combustion of biofuels on chlorine corrosion of furnace surfaces and prevention methods : Feasibility study
Lummukka, Timo (2014)
Lummukka, Timo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418462
Tiivistelmä
Energialla on sitten tulen keksimisen jälkeen ollut tärkeä vaikutus ihmisten elämään. Auringonvalosta sähköön, lämpöön ja liikenteeseen, jonkin energiamuodon muuttaminen toiseen muotoon tai työksi on läsnä modernin ihmisen arkipäivässä. Energian kulutus tulee kasvamaan globaalisti, erityisesti kehittyvissä maissa ja runsaasti teollisuutta omaavissa kehittyneissä yhteiskunnissa. Suomessa energiankulutus laski muutaman prosenttiyksikön vertaillessa vuotta 2011 ja 2012, ja trendi luultavasti jatkuu jos raskaan teollisuuden aktiivisuus vähenee.
Energiantuotantoon liittyy kuitenkin ongelmia. Ensinnäkin, missä ja miten polttoaine on tuotettu ja miten se kuljetetaan loppukohteeseen. Toiseksi perinteisistä fossiilisista polttoaineista koituvat savukaasupäästöt jotka on luokiteltu ilmansaasteiksi. Yleisimpiä on hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja pienhiukkaset. Nämä päästöt vaikuttavat lokaaliin ilmanlaatuun ja osallistuvat ilmaston lämpenemiseen kasvihuoneilmiön kautta.
Fossiiliset polttoaineet voidaan kuitenkin korvata paikallisesti tuotetuilla polttoaineilla, kuten turpeella ja metsähakkeella. Näiden polttoaineiden logistiikka on kestävää kehitystä ja tehokkuutta ajatellen järkevämpää ja kasvihuonekaasupäästöt vähäisempiä, tai biomassan jälleen kasvun takia päästöttömiä.
Tämän insinöörityön tarkoituksena on tehdä selvitys polttoaineen seossuhteen muutoksen vaikutuksesta kattilakorroosion muodostumiseen Keravan Energian KELVO - biovoimalaitoksella. Biovoimalaitoksella on käytössä yhdistelmäpolttoaineena turpeen ja metsähakkeen sekoitus kolmella eri sekoitus vaihtoehdolla. KELVOlla olisi tarkoitus kokeilla pelkästään metsähakkeen polttoa, mutta koska viheraineita sisältävä polttoaine on klooripitoisempaa kuin turve niin tästä saattaa seurata kloorikorroosiota, sillä metsähake ei sisällä niin paljoa rikkiä. Turve ja metsähake täydentävät alkuaineprofiileiltaan toisiaan kuitenkin niin, että rikki-kloorisuhde pysyy sellaisena ettei korrodoivia yhdisteitä pääse liiaksi syntymään.
Työn tarkoitus on myös selvittää mahdollisuuksia kattilakorroosion estoon.
Energiantuotantoon liittyy kuitenkin ongelmia. Ensinnäkin, missä ja miten polttoaine on tuotettu ja miten se kuljetetaan loppukohteeseen. Toiseksi perinteisistä fossiilisista polttoaineista koituvat savukaasupäästöt jotka on luokiteltu ilmansaasteiksi. Yleisimpiä on hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja pienhiukkaset. Nämä päästöt vaikuttavat lokaaliin ilmanlaatuun ja osallistuvat ilmaston lämpenemiseen kasvihuoneilmiön kautta.
Fossiiliset polttoaineet voidaan kuitenkin korvata paikallisesti tuotetuilla polttoaineilla, kuten turpeella ja metsähakkeella. Näiden polttoaineiden logistiikka on kestävää kehitystä ja tehokkuutta ajatellen järkevämpää ja kasvihuonekaasupäästöt vähäisempiä, tai biomassan jälleen kasvun takia päästöttömiä.
Tämän insinöörityön tarkoituksena on tehdä selvitys polttoaineen seossuhteen muutoksen vaikutuksesta kattilakorroosion muodostumiseen Keravan Energian KELVO - biovoimalaitoksella. Biovoimalaitoksella on käytössä yhdistelmäpolttoaineena turpeen ja metsähakkeen sekoitus kolmella eri sekoitus vaihtoehdolla. KELVOlla olisi tarkoitus kokeilla pelkästään metsähakkeen polttoa, mutta koska viheraineita sisältävä polttoaine on klooripitoisempaa kuin turve niin tästä saattaa seurata kloorikorroosiota, sillä metsähake ei sisällä niin paljoa rikkiä. Turve ja metsähake täydentävät alkuaineprofiileiltaan toisiaan kuitenkin niin, että rikki-kloorisuhde pysyy sellaisena ettei korrodoivia yhdisteitä pääse liiaksi syntymään.
Työn tarkoitus on myös selvittää mahdollisuuksia kattilakorroosion estoon.