Reflektiivisen työotteen hyödyntäminen : MLL:n lapsiperheiden ryhmänohjaajakoulutuksen käyneiden kokemuksia
Koikkalainen, Hilma; Hyvärinen, Sini (2014)
Koikkalainen, Hilma
Hyvärinen, Sini
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418422
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Järvi-Suomen piirin alueen Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutuksen käyneiden kokemuksia koulutuksen vaikutuksista sekä oppien sovellettavuudesta heidän työssään lapsiperheiden parissa. Koulutus on osa MLL:n valtakunnallista Vahvuutta vanhemmuuteen -hanketta (toteuttamisaika 2010–2014). Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa reflektiivisen työotteen käytöstä ja sovellettavuudesta. MLL voi hyödyntää tutkimustuloksia lapsien ja perheiden parissa työskentelevien ammattitaidon ja siihen liittyvien koulutusten kehittämisessä.
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien reflektiivistä kykyä. Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä huomioda käyttäytymisen takana vaikuttavat tunteet, ajatukset ja kokemukset. Perheryhmätoiminnalla pyritään myös vahvistamaan tasavertaista vanhemmuutta, tukemaan vanhempien keskinäistä suhdetta lapsen syntymän aikaansaamassa elämänmuutoksessa ja lisäämään koko perheen kokemaa hyvinvointia.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kuvaileva määrällinen tutkimus. Sitä varten muodostettiin reflektiivistä työotetta ja sen kehittymistä kuvaava mittari, joka koostui 35 väittämästä. Aineisto kerättiin internetkyselyllä, joka lähetettiin 76 henkilölle. Heistä 43 vastasi, jolloin vastausprosentiksi muodostui 57. Kohdejoukko oli toimeksiantajan rajaama.
Kyselyssä kysyttiin myös muutamia taustatietoja, joita käytettiin kuvaamaan lopullista otosjoukkoa. Mittarin sisältämistä väittämistä muodostui kokonaisuuksia, joiden avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin. Osa tutkimusaineistosta käsiteltiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja tulokset esitetään graafisin kuvioin. Saatuja tuloksia verrataan ohjaajakoulutuksen tavoitteisiin ja taustateoriaan.
Tulosten mukaan koulutus on vaikuttanut reflektiiviseen työotteeseen laajasti. Koulutuksen koetaan vaikuttaneen muun muassa havainnointitaitoihin sekä kykyyn sanoittaa, erottaa, ymmärtää ja arvostaa tunteita erilaisissa työtilanteissa. Reflektiivinen työote ilmenee vastaajien mukaan heidän työssään kommunikaatiotaitojen ja asiakassuhdeosaamisen paranemisena. He pystyvät myös työskentelemään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa mukautuvammin sekä soveltamaan työotetta monipuolisesti.
Jatkossa kysely voitaisiin tehdä samalla mittarilla jollekin toiselle MLL:n piirille. Tällöin olisi mahdollista tutkia samaisen koulutuksen vaikuttavuutta muissakin MLL:n piireissä. Kyselyn voisi tehdä myös myöhemmin uudelleen samalle kohdejoukolle ja tutkia reflektiivisen kyvyn kehittymistä, sillä koulutuksessa on annettu valmiuksia kehittää reflektiivistä ajattelua ja työotetta edelleen.
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien reflektiivistä kykyä. Reflektiivinen kyky tarkoittaa kykyä huomioda käyttäytymisen takana vaikuttavat tunteet, ajatukset ja kokemukset. Perheryhmätoiminnalla pyritään myös vahvistamaan tasavertaista vanhemmuutta, tukemaan vanhempien keskinäistä suhdetta lapsen syntymän aikaansaamassa elämänmuutoksessa ja lisäämään koko perheen kokemaa hyvinvointia.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kuvaileva määrällinen tutkimus. Sitä varten muodostettiin reflektiivistä työotetta ja sen kehittymistä kuvaava mittari, joka koostui 35 väittämästä. Aineisto kerättiin internetkyselyllä, joka lähetettiin 76 henkilölle. Heistä 43 vastasi, jolloin vastausprosentiksi muodostui 57. Kohdejoukko oli toimeksiantajan rajaama.
Kyselyssä kysyttiin myös muutamia taustatietoja, joita käytettiin kuvaamaan lopullista otosjoukkoa. Mittarin sisältämistä väittämistä muodostui kokonaisuuksia, joiden avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin. Osa tutkimusaineistosta käsiteltiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja tulokset esitetään graafisin kuvioin. Saatuja tuloksia verrataan ohjaajakoulutuksen tavoitteisiin ja taustateoriaan.
Tulosten mukaan koulutus on vaikuttanut reflektiiviseen työotteeseen laajasti. Koulutuksen koetaan vaikuttaneen muun muassa havainnointitaitoihin sekä kykyyn sanoittaa, erottaa, ymmärtää ja arvostaa tunteita erilaisissa työtilanteissa. Reflektiivinen työote ilmenee vastaajien mukaan heidän työssään kommunikaatiotaitojen ja asiakassuhdeosaamisen paranemisena. He pystyvät myös työskentelemään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa mukautuvammin sekä soveltamaan työotetta monipuolisesti.
Jatkossa kysely voitaisiin tehdä samalla mittarilla jollekin toiselle MLL:n piirille. Tällöin olisi mahdollista tutkia samaisen koulutuksen vaikuttavuutta muissakin MLL:n piireissä. Kyselyn voisi tehdä myös myöhemmin uudelleen samalle kohdejoukolle ja tutkia reflektiivisen kyvyn kehittymistä, sillä koulutuksessa on annettu valmiuksia kehittää reflektiivistä ajattelua ja työotetta edelleen.