Hiukkaslaskentamittaus liikkuvien kivenmurskauslaitteiden öljyn puhtauden tutkimusmenetelmänä
Kurenniemi, Antti (2014)
Kurenniemi, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518739
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Metso Minerals Oy:n Suomen huoltopalveluille. Työn tarkoituksena oli laatia käytössä olevan hiukkaslaskimen käyttöohjeen tueksi työohje öljynäytteen oikeanlaiseen ottamiseen ja käsittelemiseen, jotta saataisiin karsittua näistä työvaiheista aiheutuvia mittavirheitä ja näin parannettua mittaustulosten luotettavuutta. Lisäksi työohjeen laatimisen tarkoituksena oli yhtenäistää työtapoja ja näin parantaa tulosten vertailukelpoisuutta eri henkilöiden suorittamien mittausten välillä.
Työssä esitetään myös öljyn puhtauteen sekä sen tutkimiseen liittyvää teoriaa, sekä tutustutaan hiukkaslaskennan tuloksen ilmoittamistapoihin ja öljyn puhtausluokitusstandardeihin. Öljynäytteen ottamista ja itse hiukkaslaskennan suorittamista käsitellään sekä aiheeseen liittyvissä standardeissa ohjeistetun, että Metso Mineralsin Suomen huolto-palveluiden käytännön tapauksissa toimivaksi havaittujen ratkaisujen mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena olleet työohjeet on laadittu näiden yhdistelmästä lyhentäen, kuitenkin muistaen että mittaus pitää edelleen olla myös käytännössä mahdollista suorittaa olemassa olevilla resursseilla nyt laadittujen ohjeiden mukaisesti. Laaditut työohjeet ovat varsinaisen opinnäytetyön liitteenä, sillä niiden tekstirakenne ei ole varsinaiseen opinnäytetyöhön sopiva.
Työn tekemisen aikana havaittiin, että suurimmat puutteet nykyisissä työtavoissa ovat mittapisteen valitsemisella mittauksen tuloksesta saataviin tietoihin olevan merkityksen ymmärtämisessä. Tela-alustaisista kivenmurskaimista löytyvien mahdollisten mittapisteiden määrä on kuitenkin hyvin rajallinen, joten mittapisteen vaihtelulla ei tässä tapauksessa muutenkaan ole kovin suuria mahdollisuuksia hankkia kunnossapitoa varten tietoja muista asioista kuin öljyn yleisestä puhtaustasosta.
Työn tekemisen aikana havaittiin myös, että suurimmat ongelmat mittauksien luotettavalle suorittamiselle eivät ole työtavoissa vaan haastavissa olosuhteissa ja osin puutteellisissa työvälineissä. Olosuhteista johtuviin ongelmiin on esitetty ratkaisuksi online–mittauksen suosimista pullonäytteiden ottamisen sijaan, jolloin mitattava öljy saadaan johdettua suoraan öljyjärjestelmästä mittalaitteeseen sen joutumatta kosketuksiin ympäristön kanssa. Työvälineisiin liittyvän tilanteen parantamiseksi on esitetty ultraäänipesurin hankintaa, jotta pullonäytteet voidaan jatkossa sekoittaa ennen mittausta, kun sekoittaessa syntyvät ilmakuplat pystytään poistamaan näytteestä. Lisäksi yritettiin tuloksetta löytää toimittajaa standardien ISO 4021 ja ISO 3722 vaatimukset täyttävien näytepullojen hankkimiseksi.
Työssä esitetään myös öljyn puhtauteen sekä sen tutkimiseen liittyvää teoriaa, sekä tutustutaan hiukkaslaskennan tuloksen ilmoittamistapoihin ja öljyn puhtausluokitusstandardeihin. Öljynäytteen ottamista ja itse hiukkaslaskennan suorittamista käsitellään sekä aiheeseen liittyvissä standardeissa ohjeistetun, että Metso Mineralsin Suomen huolto-palveluiden käytännön tapauksissa toimivaksi havaittujen ratkaisujen mukaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena olleet työohjeet on laadittu näiden yhdistelmästä lyhentäen, kuitenkin muistaen että mittaus pitää edelleen olla myös käytännössä mahdollista suorittaa olemassa olevilla resursseilla nyt laadittujen ohjeiden mukaisesti. Laaditut työohjeet ovat varsinaisen opinnäytetyön liitteenä, sillä niiden tekstirakenne ei ole varsinaiseen opinnäytetyöhön sopiva.
Työn tekemisen aikana havaittiin, että suurimmat puutteet nykyisissä työtavoissa ovat mittapisteen valitsemisella mittauksen tuloksesta saataviin tietoihin olevan merkityksen ymmärtämisessä. Tela-alustaisista kivenmurskaimista löytyvien mahdollisten mittapisteiden määrä on kuitenkin hyvin rajallinen, joten mittapisteen vaihtelulla ei tässä tapauksessa muutenkaan ole kovin suuria mahdollisuuksia hankkia kunnossapitoa varten tietoja muista asioista kuin öljyn yleisestä puhtaustasosta.
Työn tekemisen aikana havaittiin myös, että suurimmat ongelmat mittauksien luotettavalle suorittamiselle eivät ole työtavoissa vaan haastavissa olosuhteissa ja osin puutteellisissa työvälineissä. Olosuhteista johtuviin ongelmiin on esitetty ratkaisuksi online–mittauksen suosimista pullonäytteiden ottamisen sijaan, jolloin mitattava öljy saadaan johdettua suoraan öljyjärjestelmästä mittalaitteeseen sen joutumatta kosketuksiin ympäristön kanssa. Työvälineisiin liittyvän tilanteen parantamiseksi on esitetty ultraäänipesurin hankintaa, jotta pullonäytteet voidaan jatkossa sekoittaa ennen mittausta, kun sekoittaessa syntyvät ilmakuplat pystytään poistamaan näytteestä. Lisäksi yritettiin tuloksetta löytää toimittajaa standardien ISO 4021 ja ISO 3722 vaatimukset täyttävien näytepullojen hankkimiseksi.