Hiljainen raportointi hoitajien työvälineenä
Sirén, Jenna; Veijalainen, Annika (2014)
Sirén, Jenna
Veijalainen, Annika
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518716
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaisena työvälineenä hiljainen raportointi koettiin Kiurun operatiivisen ja medisiinisen tulosalueen vuodeosastoilla. Tavoitteena oli tuottaa vuodeosastoille ajankohtaista tietoa hiljaisen raportoinnin toimivuudesta. Tutkimusongelmamme liittyivät hoitajien kokemuksiin hiljaisesta raportoinnista ja omista kirjaamis- sekä tietojenkäsittelytaidoistaan.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista tutkimusotetta ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Vastauksia saimme 112 kappaletta ja kyselymme vastausprosentti oli 75. Saadut vastaukset analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Vastaukset havainnollistetaan prosenttien, frekvenssien, kuvaajien ja taulukoiden avulla.
Tulosten mukaan hiljaisen raportoinnin koettiin vaikuttaneen pääasiassa positiivisesti hoitotyöhön. Sen koettiin vapauttaneen enemmän aikaa potilastyöhön ja parantaneen hoidon laatua. Käytäntönä hiljainen raportointi oli suhteellisen uusi, sillä sitä oli käytetty vuodeosastoilla keskimäärin 3,7 vuotta. Hoitajien mielestä raportin lukemiseen ei ollut varattu työvuoroissa riittävästi aikaa ja osa vastaajista tarvitsi suullista raporttia hiljaisen tueksi. Hoitajat kokivat kirjaavansa laadukkaasti, mutta kirjaamiskäytänteet vaihtelivat vuodeosastoilla. Kirjaamisajat olivat pidentyneet hiljaisen raportin myötä. Tietokoneiden käytön hoitajat mielsivät helpoksi mutta aikaa vieväksi. Tietokoneiden vähyyden koettiin heikentävän hiljaisen raportoinnin toimivuutta. Hoitajat kaipasivat lisää koulutusta hiljaisesta raportoinnista, sähköisestä kirjaamisesta ja tietotekniikasta.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista tutkimusotetta ja aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Vastauksia saimme 112 kappaletta ja kyselymme vastausprosentti oli 75. Saadut vastaukset analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Vastaukset havainnollistetaan prosenttien, frekvenssien, kuvaajien ja taulukoiden avulla.
Tulosten mukaan hiljaisen raportoinnin koettiin vaikuttaneen pääasiassa positiivisesti hoitotyöhön. Sen koettiin vapauttaneen enemmän aikaa potilastyöhön ja parantaneen hoidon laatua. Käytäntönä hiljainen raportointi oli suhteellisen uusi, sillä sitä oli käytetty vuodeosastoilla keskimäärin 3,7 vuotta. Hoitajien mielestä raportin lukemiseen ei ollut varattu työvuoroissa riittävästi aikaa ja osa vastaajista tarvitsi suullista raporttia hiljaisen tueksi. Hoitajat kokivat kirjaavansa laadukkaasti, mutta kirjaamiskäytänteet vaihtelivat vuodeosastoilla. Kirjaamisajat olivat pidentyneet hiljaisen raportin myötä. Tietokoneiden käytön hoitajat mielsivät helpoksi mutta aikaa vieväksi. Tietokoneiden vähyyden koettiin heikentävän hiljaisen raportoinnin toimivuutta. Hoitajat kaipasivat lisää koulutusta hiljaisesta raportoinnista, sähköisestä kirjaamisesta ja tietotekniikasta.