Varhaiskasvatuksellinen tuki lastentarhanopettajien silmin Helsingissä
Rättö, Ulla; Saarinen, Hanna-Sofia (2014)
Lataukset:
Rättö, Ulla
Saarinen, Hanna-Sofia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617021
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää miten lastentarhanopettajat määrittelevät varhaiskasvatuksellisen tuen ja miten he toteuttavat sitä lapsille päiväkodissa. Saimme tilauksen opinnäytetyötämme varten Helsingin kaupungilta. Varhaiskasvatuksellinen tuki on käsitteenä Helsingissä uusi ja se lanseerattiin siellä käyttöön vuoden 2013 syksyllä. Teemme opinnäytetyön tutkimustulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta infopaketin varhaiskasvatuksellisesta tuesta Helsingin kaupungille. Infopaketista voisivat hyötyä sekä vastavalmistuneet että pitkään työskennelleet lastentarhanopettajat. Tarkoituksena on, että Helsingin kiertävät erityislastentarhanopettajatkin voisivat käyttää tekemäämme infopakettia hyödykseen omassa työssään. Tavoitteenamme on opinnäytetyön ja infopaketin avulla lisätä lastentarhanopettajien tietämystä siitä, mitä varhaiskasvatuksellinen tuki tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan Helsingin kaupungin päiväkodeissa.
Opinnäytetyön tutkimuksen toteutimme kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua, jonka toteutimme toukokuussa 2014. Haastattelimme tutkimustamme varten kuutta Itä-Helsingissä työskentelevää lastentarhanopettajaa. Analysoimme saamamme tutkimustulokset teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvattajat määrittelivät varhaiskasvatuksellisen tuen olevan kolmiportaisen tuen keskimmäinen porras. Varhaiskasvatuksellinen tuki tarkoitti opettajien mielestä yksilöllisiä toimenpiteitä jokaiselle lapselle, ja se oli lastentarhanopettajan perustyötä. Heidän mielestään varhaiskasvatuksellisen tuen toteuttaminen vaati kasvatuskumppanuutta, tiimi-työtä, lastentarhanopettajan pedagogista osaamista ja lapsen kehityksen ja kasvun havainnointia ja dokumentointia. Saatujen tuloksien mukaan lastentarhanopettajat pitivät varhaiskasvatuksellista tukea kevyempänä tukimuotona verrattuna esimerkiksi yleiseen tukeen. Kaikille lastentarhanopettajille oli selvää, että varhaiskasvatuksellinen tuki vaati lapselle suunniteltujen tukimuotojen aktiivista ja jatkuvaa kirjaamista lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Opettajat korostivat saaduissa tuloksissa kasvatuskumppanuutta eli heidän mielestään yhteistyö vanhempien kanssa tuli sujua saumattomasti. Lastentarhanopettajien tuli myös ottaa puheeksi vanhempien kanssa lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät huolet mahdollisimman nopeasti ja hienovaraisesti.
Opinnäytetyön tutkimuksen toteutimme kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua, jonka toteutimme toukokuussa 2014. Haastattelimme tutkimustamme varten kuutta Itä-Helsingissä työskentelevää lastentarhanopettajaa. Analysoimme saamamme tutkimustulokset teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että varhaiskasvattajat määrittelivät varhaiskasvatuksellisen tuen olevan kolmiportaisen tuen keskimmäinen porras. Varhaiskasvatuksellinen tuki tarkoitti opettajien mielestä yksilöllisiä toimenpiteitä jokaiselle lapselle, ja se oli lastentarhanopettajan perustyötä. Heidän mielestään varhaiskasvatuksellisen tuen toteuttaminen vaati kasvatuskumppanuutta, tiimi-työtä, lastentarhanopettajan pedagogista osaamista ja lapsen kehityksen ja kasvun havainnointia ja dokumentointia. Saatujen tuloksien mukaan lastentarhanopettajat pitivät varhaiskasvatuksellista tukea kevyempänä tukimuotona verrattuna esimerkiksi yleiseen tukeen. Kaikille lastentarhanopettajille oli selvää, että varhaiskasvatuksellinen tuki vaati lapselle suunniteltujen tukimuotojen aktiivista ja jatkuvaa kirjaamista lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Opettajat korostivat saaduissa tuloksissa kasvatuskumppanuutta eli heidän mielestään yhteistyö vanhempien kanssa tuli sujua saumattomasti. Lastentarhanopettajien tuli myös ottaa puheeksi vanhempien kanssa lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät huolet mahdollisimman nopeasti ja hienovaraisesti.