Maahanmuuttajien työllistymisprosessin kehittäminen
Halme, Arto (2014)
Halme, Arto
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112717223
Tiivistelmä
Tarkoituksena oli löytää ne keskeiset tekijät palvelujärjestelmässä, jotka maahanmuuttaja kokee esteenä sujuvalle asiakastyön prosessille. Tavoitteena oli kehittää menetelmää, jolla voidaan parantaa henkilön yksilöllistä osaamista työpaikan saamiseksi.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmää, jossa hyödynnettiin laadullista lähestymistapaa. Opinnäytetyötä on tehty yhteistyössä Lohjan Monitoimikeskus ry:n työllisyyspoliittisen hankkeen työvalmentajien kanssa. Opinnäytetyön toteuttamiseen ja tiedon välittämiseen on osallistunut myös alueen TE-toimiston edustaja. Kehittämistehtävän kehittämiskohde tunnistettiin yhteisesti työyhteisön jäsenten kesken. Asiakkaan näkökulmaa saatiin haastattelemalla yhtätoista maahanmuuttajaa. Osa haastatelluista tunsi Monitoimikeskuksen entuudestaan mutta suurimmalle osalle yhdistys oli vieras. Haastattelut toteutettiin huhti-toukokuussa 2014. Aineiston analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Toimintatutkimusta toteutettiin vaiheittain ja keskeinen aineisto koostui haastatteluista, jotka mahdollistivat asiakkaan näkökulman esiin tuomisen sekä ne keskeiset puutteet, jotka asiakkaan näkökulmasta koetaan ongelmallisena. Haastatteluissa tuli esille myös niitä keskeisiä palvelunlaatuun ja palveluverkoston parantamiseen osoitettuja ehdotuksia. Haastatteluista saatujen tulosten mukaan asiakkaat kokivat esteenä sujuvalle asiakaspalveluprosessille riittämättömän resurssin, joka ilmeni ajanpuutteena sekä tiedonkulun vajavaisuutena toimijoiden kesken. Syynä koettiin lisäksi työntekijän riittämätön ja puutteellinen tieto asiakkaan kokonaistilanteesta sekä asiakkaan oma kokemus häpeän tunteesta. Häpeän tunne aiheutui asiakkaan elämäntilanteesta sekä kielenymmärtämisen vaikeudesta. Häpeällisenä koettiin tilanne, jossa omiin itseä koskeviin päätöksiin ei voitu osallistua edellä mainitusta kielenymmärtämiseen liittyvistä syistä. Kehittämisideana haastatteluista nousi esille yksilöllisen ohjauksen ja tuen tarve. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella mentorointi palvelisi maahanmuuttaja asiakasta työllistymisen tehostamisprosessia. Haastatteluiden tulosten jälkeen kehitettiin malli, joka toimii mentorointi-idealla.
Kehittämistyössä päädyttiin suosittamaan toimintatapaa, jossa mentori ja aktori olisivat tulevaisuudessa keskeisessä asemassa. Kyseisellä menetelmällä voidaan tarjota mahdollisuus maahanmuuttajille enenevässä määrin tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämän kaltainen huomioiminen antaa mahdollisuuden kehittää ja laajentaa sekä mentorin ja aktorin osaamista laajalla alueella. Mentori tarjoaa samalla tukea työllistymiseen sekä vahvistaa aktorin osallisuutta ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmää, jossa hyödynnettiin laadullista lähestymistapaa. Opinnäytetyötä on tehty yhteistyössä Lohjan Monitoimikeskus ry:n työllisyyspoliittisen hankkeen työvalmentajien kanssa. Opinnäytetyön toteuttamiseen ja tiedon välittämiseen on osallistunut myös alueen TE-toimiston edustaja. Kehittämistehtävän kehittämiskohde tunnistettiin yhteisesti työyhteisön jäsenten kesken. Asiakkaan näkökulmaa saatiin haastattelemalla yhtätoista maahanmuuttajaa. Osa haastatelluista tunsi Monitoimikeskuksen entuudestaan mutta suurimmalle osalle yhdistys oli vieras. Haastattelut toteutettiin huhti-toukokuussa 2014. Aineiston analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Toimintatutkimusta toteutettiin vaiheittain ja keskeinen aineisto koostui haastatteluista, jotka mahdollistivat asiakkaan näkökulman esiin tuomisen sekä ne keskeiset puutteet, jotka asiakkaan näkökulmasta koetaan ongelmallisena. Haastatteluissa tuli esille myös niitä keskeisiä palvelunlaatuun ja palveluverkoston parantamiseen osoitettuja ehdotuksia. Haastatteluista saatujen tulosten mukaan asiakkaat kokivat esteenä sujuvalle asiakaspalveluprosessille riittämättömän resurssin, joka ilmeni ajanpuutteena sekä tiedonkulun vajavaisuutena toimijoiden kesken. Syynä koettiin lisäksi työntekijän riittämätön ja puutteellinen tieto asiakkaan kokonaistilanteesta sekä asiakkaan oma kokemus häpeän tunteesta. Häpeän tunne aiheutui asiakkaan elämäntilanteesta sekä kielenymmärtämisen vaikeudesta. Häpeällisenä koettiin tilanne, jossa omiin itseä koskeviin päätöksiin ei voitu osallistua edellä mainitusta kielenymmärtämiseen liittyvistä syistä. Kehittämisideana haastatteluista nousi esille yksilöllisen ohjauksen ja tuen tarve. Haastatteluista saatujen tulosten perusteella mentorointi palvelisi maahanmuuttaja asiakasta työllistymisen tehostamisprosessia. Haastatteluiden tulosten jälkeen kehitettiin malli, joka toimii mentorointi-idealla.
Kehittämistyössä päädyttiin suosittamaan toimintatapaa, jossa mentori ja aktori olisivat tulevaisuudessa keskeisessä asemassa. Kyseisellä menetelmällä voidaan tarjota mahdollisuus maahanmuuttajille enenevässä määrin tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämän kaltainen huomioiminen antaa mahdollisuuden kehittää ja laajentaa sekä mentorin ja aktorin osaamista laajalla alueella. Mentori tarjoaa samalla tukea työllistymiseen sekä vahvistaa aktorin osallisuutta ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.