Alikasvoslepän vaikutus männikön kasvuun
Koivula, Anna-Kristiina (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219530
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219530
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on perustaa pitkän aikavälin seurantatutkimus, jonka avulla pyritään selvittämään harmaalepän vaikutusta alikasvustona kuivahkolla kankaalla männikön kasvuun. Samalla tutkitaan lannoituksen vaikutusta harmaalepän kehitykseen ja typentuotantoon.
Teoriaosuudessa kerrotaan tarkemmin männyn ja harmaalepän ominaisuuksista sekä typen vaikutuksesta näiden puulajien kasvuun ja ravinnetalouteen. Myös aiemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista on tehty selvitys. Koejärjestelyt on pyritty kuvaamaan mahdollisimman tarkasti, jotta tarpeellisten seurantatutkimusten tekeminen on mahdollista niiden perusteella.
Koeruutuja perustettiin yhteensä 12 kpl vuoden 2013 aikana Ähtäriin kahdelle metsikkökuviolle, jotka olivat mittaushetkellä puustoltaan nuoria ja varttuneita männiköitä. Koeruudut merkittiin maastoon ja niiltä mitattiin tutkimuksen kannalta oleelliset puustotunnukset. Työn tavoitteena on kerätä lähtötasotietoja, joita on tarkoitus käyttää vertailupohjana tulevissa seurantatutkimuksissa. Seurantatutkimuksia aiheesta suositellaan tehtäväksi viiden vuoden välein puuston päätehakkuuseen asti. The meaning of the thesis is to establish a long term monitoring study to clarify the effect of grey alder undergrowth on the growth of pine in sub-xeric heath forest. At the same time the effect of fertilization on grey alder growth and production of nitrogen is explored.
The theory part of the thesis is about the features of grey alder and pine and the nitrogen’s effect on those wood species. There is also a statement about earlier studies on the topic. The experimental arrangements have been described as specific as possible to be sufficient to help in the follow-up studies.
Overall 12 subplots were established in 2013 in Ähtäri at two forest stand sites. The standing wood at the time of measuring were a young pine stand and grown pine stand. Necessary marks in the terrain were made and essential parameters for the study were measured. The results of this study are output level results and are used as a comparison for future studies. It is recommended to do the follow-up studies every five years until the final felling of the standing wood.
Teoriaosuudessa kerrotaan tarkemmin männyn ja harmaalepän ominaisuuksista sekä typen vaikutuksesta näiden puulajien kasvuun ja ravinnetalouteen. Myös aiemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista on tehty selvitys. Koejärjestelyt on pyritty kuvaamaan mahdollisimman tarkasti, jotta tarpeellisten seurantatutkimusten tekeminen on mahdollista niiden perusteella.
Koeruutuja perustettiin yhteensä 12 kpl vuoden 2013 aikana Ähtäriin kahdelle metsikkökuviolle, jotka olivat mittaushetkellä puustoltaan nuoria ja varttuneita männiköitä. Koeruudut merkittiin maastoon ja niiltä mitattiin tutkimuksen kannalta oleelliset puustotunnukset. Työn tavoitteena on kerätä lähtötasotietoja, joita on tarkoitus käyttää vertailupohjana tulevissa seurantatutkimuksissa. Seurantatutkimuksia aiheesta suositellaan tehtäväksi viiden vuoden välein puuston päätehakkuuseen asti.
The theory part of the thesis is about the features of grey alder and pine and the nitrogen’s effect on those wood species. There is also a statement about earlier studies on the topic. The experimental arrangements have been described as specific as possible to be sufficient to help in the follow-up studies.
Overall 12 subplots were established in 2013 in Ähtäri at two forest stand sites. The standing wood at the time of measuring were a young pine stand and grown pine stand. Necessary marks in the terrain were made and essential parameters for the study were measured. The results of this study are output level results and are used as a comparison for future studies. It is recommended to do the follow-up studies every five years until the final felling of the standing wood.