Suomalaiset matkanjärjestäjät ja hiilidioksidipäästöjen kompensointi
Kullberg, Sami (2014)
Kullberg, Sami
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121419662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121419662
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää suomalaisten matkanjärjestäjien kokemuksia ja asenteita matkailutoiminnan hiilidioksidipäästöjen kompensointiin ja siihen käytettäviin ohjelmiin liittyen. Työn toimeksiantaja oli Reilun matkailun yhdistys ry. Työn tietoperustassa käydään läpi matkailun ilmastovaikutuksiin, ilmastonmuutokseen, ilmastoasenteisiin sekä CO2-päästöjen kompensointiin liittyvää tematiikkaa.
Tutkimusaineisto opinnäytetyöhön kerättiin suomalaisille matkanjärjestäjille syyskuussa 2014 lähetetyn sähköisen lomakekyselyn avulla. Yrityskohtaisella kyselyllä pyrittiin selvittämään, kuinka moni matkanjärjestäjä on käyttänyt CO2-päästöjen kompensointiohjelmaa tai harkinnut ohjelman käyttöönottoa, millaisia kokemuksia ja palautetta ohjelmien käytöstä on saatu, mistä syistä ohjelma on tai sitä ei ole otettu käyttöön, sekä käyttävätkö matkanjärjestäjät ilmastoystävällisyyttä markkinoinnissaan ja nähdäänkö se yrityksessä kilpailuetuna. Kyselyn yhteydessä kerättiin myös tietoja yritysten kokoon ja matkatuotantoon liittyen. Kysely lähetettiin 245 yritykselle, joista 32 vastasi kyselyyn.
CO2-päästöjen kompensointi on suomalaisten matkanjärjestäjien keskuudessa tällä hetkellä vähäistä: Kyselyyn vastanneista 32 yrityksestä kompensointiohjelmaa oli käyttänyt neljä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaassa 19 %:ssa oli käytössä kompensointiohjelman sijasta jokin muu päästöjen vähentämisohjelma tai -käytäntö. Kompensointiohjelmaa oli käytetty tai sen käyttämistä oli harkittu 37,5 %:ssa yrityksistä. Ohjelmien käyttöönottoa oli todennäköisemmin harkittu suuremmissa yrityksissä. Koska kompensointiohjelmaa käyttäneiden yritysten määrä oli vähäinen, kokemuksia ohjelmien käytöstä saatiin valitettavan vähän.
Ilmastoystävällisyyttä on käyttänyt markkinoinnissaan yli 40 % vastanneista yrityksistä, mukaan lukien kaikki keskisuuret ja suuret yritykset. Ilmaliikenteeseen verrattuna vähäpäästöisiä juna- ja linja-automatkoja järjestävät yritykset osaavat tulosten perusteella hyö-dyntää asian markkinoinnissaan. Yli 53 % vastanneista yrityksistä ei pitänyt ilmastoystävällisyyttä kilpailuetuna. Ympäristöystävällisyyden merkityksen kilpailussa arvioitiin kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa. Pienyrityksissä ilmastoystävällisyys nähtiin harvemmin mahdollisena kilpailuetuna kuin suuremmissa yrityksissä. Tärkeimpiä syitä kompensointiohjelmien käyttöön tai käyttämättä jättämiseen olivat ajan ja tiedon puute, negatiiviset mielikuvat kompensoinnista, sekä taloudelliset syyt.
Tutkimusaineisto opinnäytetyöhön kerättiin suomalaisille matkanjärjestäjille syyskuussa 2014 lähetetyn sähköisen lomakekyselyn avulla. Yrityskohtaisella kyselyllä pyrittiin selvittämään, kuinka moni matkanjärjestäjä on käyttänyt CO2-päästöjen kompensointiohjelmaa tai harkinnut ohjelman käyttöönottoa, millaisia kokemuksia ja palautetta ohjelmien käytöstä on saatu, mistä syistä ohjelma on tai sitä ei ole otettu käyttöön, sekä käyttävätkö matkanjärjestäjät ilmastoystävällisyyttä markkinoinnissaan ja nähdäänkö se yrityksessä kilpailuetuna. Kyselyn yhteydessä kerättiin myös tietoja yritysten kokoon ja matkatuotantoon liittyen. Kysely lähetettiin 245 yritykselle, joista 32 vastasi kyselyyn.
CO2-päästöjen kompensointi on suomalaisten matkanjärjestäjien keskuudessa tällä hetkellä vähäistä: Kyselyyn vastanneista 32 yrityksestä kompensointiohjelmaa oli käyttänyt neljä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaassa 19 %:ssa oli käytössä kompensointiohjelman sijasta jokin muu päästöjen vähentämisohjelma tai -käytäntö. Kompensointiohjelmaa oli käytetty tai sen käyttämistä oli harkittu 37,5 %:ssa yrityksistä. Ohjelmien käyttöönottoa oli todennäköisemmin harkittu suuremmissa yrityksissä. Koska kompensointiohjelmaa käyttäneiden yritysten määrä oli vähäinen, kokemuksia ohjelmien käytöstä saatiin valitettavan vähän.
Ilmastoystävällisyyttä on käyttänyt markkinoinnissaan yli 40 % vastanneista yrityksistä, mukaan lukien kaikki keskisuuret ja suuret yritykset. Ilmaliikenteeseen verrattuna vähäpäästöisiä juna- ja linja-automatkoja järjestävät yritykset osaavat tulosten perusteella hyö-dyntää asian markkinoinnissaan. Yli 53 % vastanneista yrityksistä ei pitänyt ilmastoystävällisyyttä kilpailuetuna. Ympäristöystävällisyyden merkityksen kilpailussa arvioitiin kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa. Pienyrityksissä ilmastoystävällisyys nähtiin harvemmin mahdollisena kilpailuetuna kuin suuremmissa yrityksissä. Tärkeimpiä syitä kompensointiohjelmien käyttöön tai käyttämättä jättämiseen olivat ajan ja tiedon puute, negatiiviset mielikuvat kompensoinnista, sekä taloudelliset syyt.