"Tää on just sitä mitä mä oon kaivannu!" : vasu-keskustelun kehittämistä Aapeli-Avoimessa
Koskinen, Viivi; Toivonen, Virpi (2014)
Koskinen, Viivi
Toivonen, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516682
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Riihimäellä sijaitsevan avoimen varhaiskasvatusyksikön, Aapeli-Avoimen, vasu-keskustelua. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia, joita Aapeli-Avoimen työntekijä voisi hyödyntää työssään. Tutkimuskysymykset olivat ”Miten Aapeli-Avoimen vasu-keskustelua voisi kehittää? Tarvitseeko sitä kehittää?”, ”Mikä on vasu-keskustelun merkitys Aapeli-Avoimessa?” ja ”Mitä hyötyä vasu-keskustelusta on Aapeli-Avoimessa?”. Saimme aiheeseen liittyvän tutkimuspyynnön suoraan Aapeli-Avoimen työntekijältä, jonka toive kyseisen keskustelukäytännön kehittäminen oli.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla kahta vasu-keskustelutilannetta Aapeli-Avoimessa sekä haastattelemalla Aapeli-Avoimen työntekijää ja neljää säännöllisesti siellä käyvää asiakasta. Haastattelumetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessamme muodostuu vanhemmuudesta, avoimesta päiväkodista, varhaiskasvatuksesta sekä vasu-keskustelusta.
Tutkimuksen tuloksena on, että Aapeli-Avoimen vasu-keskustelussa ei ole radikaalia kehitettävää. Joitakin kehittämiskohtia on kuitenkin havaittavissa, kuten vasu-keskustelun markkinointi ja nimen sopivuus avoimeen päiväkotiin. Tarvetta vasu-keskustelulle on ja se koetaan hyödylliseksi; haastateltavat korostivat ulkopuolisen keskustelukumppanin merkitystä. Näkemyksemme mukaan tutkimusta avoimen päiväkodin vasu-keskustelusta tarvittaisiin vielä lisää ja jatkotutkimusmahdollisuuksia on monia.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla kahta vasu-keskustelutilannetta Aapeli-Avoimessa sekä haastattelemalla Aapeli-Avoimen työntekijää ja neljää säännöllisesti siellä käyvää asiakasta. Haastattelumetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessamme muodostuu vanhemmuudesta, avoimesta päiväkodista, varhaiskasvatuksesta sekä vasu-keskustelusta.
Tutkimuksen tuloksena on, että Aapeli-Avoimen vasu-keskustelussa ei ole radikaalia kehitettävää. Joitakin kehittämiskohtia on kuitenkin havaittavissa, kuten vasu-keskustelun markkinointi ja nimen sopivuus avoimeen päiväkotiin. Tarvetta vasu-keskustelulle on ja se koetaan hyödylliseksi; haastateltavat korostivat ulkopuolisen keskustelukumppanin merkitystä. Näkemyksemme mukaan tutkimusta avoimen päiväkodin vasu-keskustelusta tarvittaisiin vielä lisää ja jatkotutkimusmahdollisuuksia on monia.