• Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Kirjaudu
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Viestinnän tutkinto-ohjelma
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Viestinnän tutkinto-ohjelma
  • Näytä viite
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Pakollinen paha vai mainio mahdollisuus? : Mikä on kuvatekstin rooli sanomalehden journalistisessa juttuprosessissa?

Kupulisoja, Eetu (2014)

 
 
Tweet Tiedostoon pääsyä rajoitettu
 
Tiedostoon pääsyä rajoitettu
Avaa tiedosto
Kupulisoja_Eetu.pdf (971.7Kt)
Lataukset: 


Kupulisoja, Eetu
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219626
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitän, miten sanomalehtien toimitusten työntekijät suhtautuvat kuvatekstiin ja miten he sellaisen juttuihinsa luovat. Aiheen valitsin oman kiinnostukseni pohjalta. Omasta käyttäytymisestäni olen huomannut, että mikäli luen sanomalehteä, katson ensimmäisenä kuvaa ja sen jälkeen luen otsikon ja kuvatekstin. Mikäli taas tuotan sisältöä sanomalehteen, otan ensin kuvan, kirjoitan sen jälkeen leipätekstin ja vasta lopuksi kirjoitan kuvatekstin.

Tutkielmallani halusin selvittää, kokevatko muut toimittajat kuvatekstin samalla tavalla. Halusin myös tietää, ketkä kuvatekstien tekemisestä käytännössä vastaavat ja minkälainen tarina julkaistavien kuvatekstien takana on.

Tutkimuskohteenani toimivat seitsemänpäiväiset maakuntalehdet Kaleva ja Keskipohjanmaa. Molemmat lehdet toimittavat omilla alueillaan samaa tehtävää. Aluksi analysoin viiden päivän ajan kuvatekstejä molempien lehtien printti- ja verkkoversioista. Tämän jälkeen listasin mieltäni askarruttaneet kysymykset paperille ja tein teemahaastatteluja molempien lehtien toimittajille, valokuvaajille, toimitussihteereille ja toimituspäälliköille.

Sain vahvistuksen oletukselleni, että oma toimintatapani kuvatekstin tekemisessä on yleinen myös muiden työprosessissa. Toimittajat kertoivat, että aikaa kuvatekstin tekoon kuluu hyvin pieni osa kokonaisuudesta, ja yleensä se tulee tehtyä viimeisenä, kun kaikki muu on jo valmista. Molemmissa lehdissä kuvateksteistä vastaavat pääosin kirjoittavat toimittajat eivätkä valokuvaajat osallistu prosessiin kuin hyvin satunnaisesti, jos silloinkaan. Toimitussihteerit sen sijaan taittovaiheessa muokkaavat kuvatekstejä säännöllisesti, mutta heidän tietämyksensä asiasta on hyvin usein hatarampaa kuin toimittajan tai valokuvaajan, joten heidän tekemänsä kuvatekstit harvoin pääsevät yhtä syvälle aiheeseen kuin jutun kirjoittajan tekemät.

Saamieni vastausten perusteella kuvatekstien laadun kohentamiseen on olemassa kaksi yksinkertaista keinoa: kuvatekstin laatijan (toimittajan) henkilökohtainen skarppaaminen sekä toimittajan, valokuvaajan ja jutun taittajan yhteispalaveri, jossa he miettisivät kuvatekstiä yhdessä.
 
Kokoelmat
  • Viestinnän tutkinto-ohjelma
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Rekisteriseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Rekisteriseloste