Riskitekijät hoitotyössä : Riskinarviointi Mäntyharjun terveyskeskuksen hoitohenkilöstölle
Aho, Anni; Kainulainen, Katja (2014)
Aho, Anni
Kainulainen, Katja
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019345
Tiivistelmä
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta ja
työterveydestä. Käytännössä työnantajan vastuulla on löytää työhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät, sekä
pyrkiä ehkäisemään niitä. Työturvallisuutta ja työterveyttä uhkaavien tekijöiden löytämiseksi työpaikalla
on tehtävä riskinarviointi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa Mäntyharjun terveyskeskuksessa riskinarviointi, eli selvitys
työntekijöiden työssään kokemista riskitekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa kyselyn tulosten
avulla työturvallisuutta Mäntyharjun terveyskeskuksessa.
Kysely toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, johon sisältyi myös laadullinen osuus avoimien kysymysten
kautta. Kyselylomakkeena käytettiin Kaste-hankeen (2009–2011) sisällä VeTe-hankkeessa terveydenhuollon
käyttöön kehitettyä Riskinarvioinnin apulomaketta. Lomakkeessa riskitekijät on jaoteltu viiteen
eri luokkaan. Niitä ovat kemialliset ja biologiset riskitekijät, tapaturman vaara, psykososiaalinen kuormittuminen,
ergonomia sekä fysikaaliset vaaratekijät.
Kemiallisten ja biologisten riskitekijöiden osalta työturvallisuus oli suurelta osin kunnossa, mutta es imerkiksi
neulojen hylsytyskiellon noudattamisessa löytyi parantamisen varaa . Tapaturman vaaraa aiheutti
liukastumisen vaara ja potilaan aggressiivinen käytös hoitajaa kohtaan. Psykososiaalista kuormittumista
lisäsi kouluttautumisen ja suunnittelun vähäinen osuus työssä, sekä kokemus sujuvan perehdytyksen
puuttumisesta. Sen sijaan työilmapiiri koettiin hyväksi. Ergonomian osa-alueen riskitekijöistä
vuorotyön terveyshaitat tunnettiin, mutta vuorotyön ergonomisen suunnittelun ei koettu olevan yhtä
sujuvaa. Ongelmatekijöinä fysikaalisten vaaratekijöiden osa-alueelta nostettiin esille muun muassa riittämätön
ilmanvaihto sekä lämpötilan epätasainen jakautuminen. Positiivisena asiana koettiin riittävä
valaistus sekä työn matala melutaso.
Riskinarviointi on helposti toistettavissa. Jatkossa kysely olisi järkevää toteuttaa sähköisenä kyselynä
aineiston analyysivaiheen yksinkertaistamiseksi ja työmäärän vähentämiseksi.
työterveydestä. Käytännössä työnantajan vastuulla on löytää työhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät, sekä
pyrkiä ehkäisemään niitä. Työturvallisuutta ja työterveyttä uhkaavien tekijöiden löytämiseksi työpaikalla
on tehtävä riskinarviointi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa Mäntyharjun terveyskeskuksessa riskinarviointi, eli selvitys
työntekijöiden työssään kokemista riskitekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa kyselyn tulosten
avulla työturvallisuutta Mäntyharjun terveyskeskuksessa.
Kysely toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, johon sisältyi myös laadullinen osuus avoimien kysymysten
kautta. Kyselylomakkeena käytettiin Kaste-hankeen (2009–2011) sisällä VeTe-hankkeessa terveydenhuollon
käyttöön kehitettyä Riskinarvioinnin apulomaketta. Lomakkeessa riskitekijät on jaoteltu viiteen
eri luokkaan. Niitä ovat kemialliset ja biologiset riskitekijät, tapaturman vaara, psykososiaalinen kuormittuminen,
ergonomia sekä fysikaaliset vaaratekijät.
Kemiallisten ja biologisten riskitekijöiden osalta työturvallisuus oli suurelta osin kunnossa, mutta es imerkiksi
neulojen hylsytyskiellon noudattamisessa löytyi parantamisen varaa . Tapaturman vaaraa aiheutti
liukastumisen vaara ja potilaan aggressiivinen käytös hoitajaa kohtaan. Psykososiaalista kuormittumista
lisäsi kouluttautumisen ja suunnittelun vähäinen osuus työssä, sekä kokemus sujuvan perehdytyksen
puuttumisesta. Sen sijaan työilmapiiri koettiin hyväksi. Ergonomian osa-alueen riskitekijöistä
vuorotyön terveyshaitat tunnettiin, mutta vuorotyön ergonomisen suunnittelun ei koettu olevan yhtä
sujuvaa. Ongelmatekijöinä fysikaalisten vaaratekijöiden osa-alueelta nostettiin esille muun muassa riittämätön
ilmanvaihto sekä lämpötilan epätasainen jakautuminen. Positiivisena asiana koettiin riittävä
valaistus sekä työn matala melutaso.
Riskinarviointi on helposti toistettavissa. Jatkossa kysely olisi järkevää toteuttaa sähköisenä kyselynä
aineiston analyysivaiheen yksinkertaistamiseksi ja työmäärän vähentämiseksi.