Integrational Needs and Experiences of Estonians in Finland
Kotsjuba, Viktoria; Moisander, Taina (2014)
Kotsjuba, Viktoria
Moisander, Taina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820464
Tiivistelmä
Virolaisista on syntynyt suurin maahanmuuttajavähemmistöryhmä Suomessa. Yleisesti oletetaan, että virolaiset kotoutuvat helposti, joka osaltaan vaikuttaa siihen, ettei virolaisista ole saatavilla juurikaan tietoa heidän kotoutumiseen liittyen. Työmme tavoitteena on ottaa selville virolaisten tarpeita kotoutumisprosessiin liittyen ja mitä maahanmuuttajajärjestö Suomi Uutena Kotimaana Ry voi tehdä näiden tarpeiden kohtaamiseksi.
Työ on laadullinen tutkimus, joka tehtiin haastattelemalla 12 virolaista. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina ja keskittyivät haastateltavien kokemuksiin Suomeen tuloon ja täällä oloon liittyen. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Berryn akkulturaatiomallia sekä tarkastelimme etnisen identiteetin vaikutusta integraatioon.
Tuloksien perusteella saatoimme nähdä, että kieleen liittyvät kokemukset nousivat eniten esiin kotoutumisesta keskusteltaessa. Suomenkielen osaamisen myötä osallistuminen yhteiskuntaan mahdollistuu eri elämän osa-alueilla, niin työelämän, opiskeluiden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta. Lisäksi huomasimme, että suurin osa haastateltavista viettää suurimman osan ajastaan muiden virolaisten kanssa.
Saatoimme päätellä, että virolaisille ei ole riittävästi tukitoimia kielenoppimisen mahdollistamiseen. Oppiminen jää usein sattumanvaraiseksi ja hidastuu johtuen vähäisistä kontakteista suomenkielisiin. Täten kielenoppiminen sekä yhteiskuntaan vahvemmin juurtuminen kestää odotettua kauemmin.
Työ on laadullinen tutkimus, joka tehtiin haastattelemalla 12 virolaista. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina ja keskittyivät haastateltavien kokemuksiin Suomeen tuloon ja täällä oloon liittyen. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Berryn akkulturaatiomallia sekä tarkastelimme etnisen identiteetin vaikutusta integraatioon.
Tuloksien perusteella saatoimme nähdä, että kieleen liittyvät kokemukset nousivat eniten esiin kotoutumisesta keskusteltaessa. Suomenkielen osaamisen myötä osallistuminen yhteiskuntaan mahdollistuu eri elämän osa-alueilla, niin työelämän, opiskeluiden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta. Lisäksi huomasimme, että suurin osa haastateltavista viettää suurimman osan ajastaan muiden virolaisten kanssa.
Saatoimme päätellä, että virolaisille ei ole riittävästi tukitoimia kielenoppimisen mahdollistamiseen. Oppiminen jää usein sattumanvaraiseksi ja hidastuu johtuen vähäisistä kontakteista suomenkielisiin. Täten kielenoppiminen sekä yhteiskuntaan vahvemmin juurtuminen kestää odotettua kauemmin.