”Se viikonloppu muutti elämäni” – tutkimus Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitusten vaikuttavuudesta
Pohjankoski, Merja (2014)
Pohjankoski, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117643
Tiivistelmä
Naisten kiinnostus valmiuskoulutusta kohtaan on lisääntynyt. Naisten Valmiusliitto r.y:n NASTA -valmiusharjoitukset ovat niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat mahdu mukaan. Myös media on kiinnostunut harjoituksista. Ne ovat nykyaikainen tapa lisätä tietoisuutta siitä, että valmiustaitojen osaaminen kuuluu kaikille naisille. Tämänhetkinen turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa saa myös osaltaan sekä viranomaiset ja järjestöt että yksityishenkilöt pohtimaan tarkemmin varautumiseen liittyviä valmiuksia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Naisten Valmiusliitto ry:n NASTA-harjoitusten vaikuttavuutta ja antia sekä niiden vastaamista odotuksiin ja tavoitteisiin. Pyrkimyksenä oli selvittää, mitä konkreettisia tietoja ja taitoja osallistujat kokivat saaneensa, sekä sitä, ovatko koulutuksessa opitut asiat olleet hyödyksi arkielämässä kotona, työssä tai harrastuksissa. Lisäksi selvitettiin, kokivatko osallistujat harjoituksen vaikuttaneen heidän ajatteluunsa tai toimintamalleihinsa.
Työ on tutkimuksellinen, kvalitatiivinen ja tarkoitukseltaan kartoittava opinnäytetyö. Päätutkimusmenetelmänä on Webropol-työkalulla toteutettu kyselytutkimus, joka lähetettiin Raaseporissa Nylands Brigadissa (Uudenmaan Prikaati) 16.-18.5.2014 pidetyn Helene 2014 -suurharjoituksen osallistujille heti harjoituksen jälkeen. Kysely lähetettiin 154 henkilölle ja vastauksia saatiin 119. Vastausprosentti oli korkea (77), joten tutkimuksen tulokset ovat luotettavia.
Työn tuotos on tutkimustieto, jota Naisten Valmiusliitto voi hyödyntää kehittäessään NASTA-harjoitusten koulutussisältöjä ja formaattia sekä toimiessaan edunvalvontatehtävissä edistäen maanpuolustuskentällä toimivien vapaaehtoisten naisten toimintamahdollisuuksia. Tutkijan oman oppimisen lisäksi työ on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska sen tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa sekä kansalaisten henkisen kriisinkestokyvyn lisäämiseen (verkottumiseen, taidolliseen voimaantumiseen ja henkiseen vahvistumiseen) että kansalaisten valmiuksiin auttaa itseään ja muita arjen vaara- ja häiriötilanteissa. Välillisesti hyöty siis näkyy yhteiskunnan varautumiskyvyn parantumisena naisten turvallisuusosaamisen lisääntyessä.
Kyky ryhtyä toimimaan poikkeustilanteessa on valmiustoiminnassa merkittävä tekijä. Tutkimus toi uutta tietoa tämän toimintakyvyn koetusta parantumisesta ja toimintaan ryhtymisen kynnyksen madaltumisesta. Johtopäätöksenä havaittiin, että harjoitus oli antanut paljon uutta tietotaitoa, vaikuttanut voimaannuttavasti ja rohkaisevasti osallistujiin sekä antanut oivalluksia. Myös asennemuutoksia, turvallisuusasioihin heräämistä sekä suoranaista innostusta ja tahtoa lisäkouluttautumiseen kuvattiin tapahtuneen. Tutkimus antoi myös lisätietoa siitä, mitä harjoituksilta jatkossa odotetaan (muun muassa jatkuvuus).
NASTA-harjoitusten kehittämisen lisäksi tutkimusta voidaan kenties hyödyntää myös keskustelun herättäjänä yhteiskunnalliseen pohdintaan poikkeusolojen tehtävien koordinoinnissa. Naisten rooli aktiivisina toimijoina lisää yhteiskunnan turvallisuutta ja varautumiskykyä. Valmiuskoulutetut naiset ovat kokonaisturvallisuuden yhä pääosin hyödyntämätön voimavara.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Naisten Valmiusliitto ry:n NASTA-harjoitusten vaikuttavuutta ja antia sekä niiden vastaamista odotuksiin ja tavoitteisiin. Pyrkimyksenä oli selvittää, mitä konkreettisia tietoja ja taitoja osallistujat kokivat saaneensa, sekä sitä, ovatko koulutuksessa opitut asiat olleet hyödyksi arkielämässä kotona, työssä tai harrastuksissa. Lisäksi selvitettiin, kokivatko osallistujat harjoituksen vaikuttaneen heidän ajatteluunsa tai toimintamalleihinsa.
Työ on tutkimuksellinen, kvalitatiivinen ja tarkoitukseltaan kartoittava opinnäytetyö. Päätutkimusmenetelmänä on Webropol-työkalulla toteutettu kyselytutkimus, joka lähetettiin Raaseporissa Nylands Brigadissa (Uudenmaan Prikaati) 16.-18.5.2014 pidetyn Helene 2014 -suurharjoituksen osallistujille heti harjoituksen jälkeen. Kysely lähetettiin 154 henkilölle ja vastauksia saatiin 119. Vastausprosentti oli korkea (77), joten tutkimuksen tulokset ovat luotettavia.
Työn tuotos on tutkimustieto, jota Naisten Valmiusliitto voi hyödyntää kehittäessään NASTA-harjoitusten koulutussisältöjä ja formaattia sekä toimiessaan edunvalvontatehtävissä edistäen maanpuolustuskentällä toimivien vapaaehtoisten naisten toimintamahdollisuuksia. Tutkijan oman oppimisen lisäksi työ on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska sen tuottaman tiedon avulla voidaan vaikuttaa sekä kansalaisten henkisen kriisinkestokyvyn lisäämiseen (verkottumiseen, taidolliseen voimaantumiseen ja henkiseen vahvistumiseen) että kansalaisten valmiuksiin auttaa itseään ja muita arjen vaara- ja häiriötilanteissa. Välillisesti hyöty siis näkyy yhteiskunnan varautumiskyvyn parantumisena naisten turvallisuusosaamisen lisääntyessä.
Kyky ryhtyä toimimaan poikkeustilanteessa on valmiustoiminnassa merkittävä tekijä. Tutkimus toi uutta tietoa tämän toimintakyvyn koetusta parantumisesta ja toimintaan ryhtymisen kynnyksen madaltumisesta. Johtopäätöksenä havaittiin, että harjoitus oli antanut paljon uutta tietotaitoa, vaikuttanut voimaannuttavasti ja rohkaisevasti osallistujiin sekä antanut oivalluksia. Myös asennemuutoksia, turvallisuusasioihin heräämistä sekä suoranaista innostusta ja tahtoa lisäkouluttautumiseen kuvattiin tapahtuneen. Tutkimus antoi myös lisätietoa siitä, mitä harjoituksilta jatkossa odotetaan (muun muassa jatkuvuus).
NASTA-harjoitusten kehittämisen lisäksi tutkimusta voidaan kenties hyödyntää myös keskustelun herättäjänä yhteiskunnalliseen pohdintaan poikkeusolojen tehtävien koordinoinnissa. Naisten rooli aktiivisina toimijoina lisää yhteiskunnan turvallisuutta ja varautumiskykyä. Valmiuskoulutetut naiset ovat kokonaisturvallisuuden yhä pääosin hyödyntämätön voimavara.