Reaaliaikaisen kuvan hyödyntäminen pelastustoiminnassa
Harvio, Viktor (2014)
Harvio, Viktor
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318134
Tiivistelmä
Kamera- ja videokuvatekniikan sekä niiden ympärille rakennettujen tilannejohtamisjärjestelmien kehittyessä uusia käyttökohteita saattaa löytyä myös pelastustoiminnasta. Uusien käyttökohteiden ja potentiaalin selvittämiseksi tarvitaan jatkuvaa tutkimusta, testausta ja kehittämistä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää reaaliaikaisen liikkuvan kuvan hyötyjä pelastustoiminnassa. Rajauksena oli pelastushenkilöstöön ja ajoneuvoihin kiinnitetyt kuvaa tuottavat ja siirtävät tekniset laitteet jättäen rajauksen ulkopuolelle ilmakuvan. Tutkimuskysymyksen avulla haluttiin selvittää miten reaaliaikainen liikkuva kuva tuo lisäarvoa pelastustoimen tilannejohtamiseen. Tarkoituksena oli antaa aiheesta yleiskuvaus, sillä aiheesta ei täl- lä hetkellä ole paljoa tutkimusta tehty.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, haastattelua ja havainnointia. Kesällä 2014 järjestettiin Viksu 2014 Palokuntanuorten leiri, jossa järjestettiin opinnäytetöiden osana onnettomuusharjoitus. Harjoituksessa testattiin leiriorganisaation toimintakykyä luonnon aiheuttaman uhkakuvan aikana. Harjoituksen aikana testattiin myös suomalaisen yrityksen, Eye Solutionsin, reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa tuottavaa tilannekuvajärjestelmää. Tarkoituksena oli selvittää miten eri leiriorganisaation toimialat olisivat voineet hyödyntää syöksyvirtauksen aikana reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa.
Tiedolla on pelastustoiminnassa paljon vaatimuksia ja siihen liittyviä riskejä tulee pyrkiä minimoimaan. Virheet tiedonkeruussa voivat johtaa tilannejohtajan vääriin päätelmiin ja sitä kautta vääriin päätöksiin onnettomuustilanteissa. Haastattelut antoivat monialaista näkemystä palokunnan, ensihoidon, järjestyksenvalvonnan, turvallisuusjohdon ja tiedotuksen näkökulmista. Haastattelutulosten perusteella arviot reaaliaikaisen liikkuvan kuvan hyödyntämisestä vaihtelevat. Potentiaalia nähdään mm. Suuronnettomuuksissa, tilojen ja rakennusten hahmottamisessa, potilasluokittelussa, jälkianalysoinnissa sekä koulutustarkoituksessa. Havainnoinnin perusteella reaaliaikaisenliikkuvan kuvan käyttöönotto ja perehdyttäminen vaativat paljon työtä.
Vaikka reaaliaikaisen kuvan mahdollinen lisäarvo pelastustoiminnassa tunnustetaan, on sen käytännön hyöty ja soveltuvuus vielä selvittämättä. Tämän vuoksi jatkotutkimuksen osalta käytännön testaamista ja harjoituksia tarvitaan lisää, jotta hyödyt pystyttäisiin tarkasti kar- toittamaan.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, haastattelua ja havainnointia. Kesällä 2014 järjestettiin Viksu 2014 Palokuntanuorten leiri, jossa järjestettiin opinnäytetöiden osana onnettomuusharjoitus. Harjoituksessa testattiin leiriorganisaation toimintakykyä luonnon aiheuttaman uhkakuvan aikana. Harjoituksen aikana testattiin myös suomalaisen yrityksen, Eye Solutionsin, reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa tuottavaa tilannekuvajärjestelmää. Tarkoituksena oli selvittää miten eri leiriorganisaation toimialat olisivat voineet hyödyntää syöksyvirtauksen aikana reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa.
Tiedolla on pelastustoiminnassa paljon vaatimuksia ja siihen liittyviä riskejä tulee pyrkiä minimoimaan. Virheet tiedonkeruussa voivat johtaa tilannejohtajan vääriin päätelmiin ja sitä kautta vääriin päätöksiin onnettomuustilanteissa. Haastattelut antoivat monialaista näkemystä palokunnan, ensihoidon, järjestyksenvalvonnan, turvallisuusjohdon ja tiedotuksen näkökulmista. Haastattelutulosten perusteella arviot reaaliaikaisen liikkuvan kuvan hyödyntämisestä vaihtelevat. Potentiaalia nähdään mm. Suuronnettomuuksissa, tilojen ja rakennusten hahmottamisessa, potilasluokittelussa, jälkianalysoinnissa sekä koulutustarkoituksessa. Havainnoinnin perusteella reaaliaikaisenliikkuvan kuvan käyttöönotto ja perehdyttäminen vaativat paljon työtä.
Vaikka reaaliaikaisen kuvan mahdollinen lisäarvo pelastustoiminnassa tunnustetaan, on sen käytännön hyöty ja soveltuvuus vielä selvittämättä. Tämän vuoksi jatkotutkimuksen osalta käytännön testaamista ja harjoituksia tarvitaan lisää, jotta hyödyt pystyttäisiin tarkasti kar- toittamaan.