Ikääntyneiden omaishoitoperheiden palveluneuvonnan erityispiirteet : koetut neuvonnan tarpeet
Strand-Ketonen, Kristina (2014)
Strand-Ketonen, Kristina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122120619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122120619
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia neuvontapalveluja omaishoitoperheet ovat saaneet ja kokevat tarvitsevansa sekä miten palveluneuvonta on vastannut heidän tarpeisiinsa. Tavoitteena oli saada kuuluviin omaishoitoperheiden ääni. Onnistuneella palveluneuvonnalla ja palveluohjauksella on merkitystä, kun omaishoidon osuutta kaikista ikääntyneen väestön hoitomuodoista pyritään lisäämään. Palveluneuvonnan ja palveluohjauksen suhde on osa työn teoreettista viitekehystä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto hankittiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja litteroidun aineiston sisällönanalyysissä materiaali teemoiteltiin. Työssä haastateltiin viittä omaishoitoperhettä, joissa kaikki omaishoitajat olivat naisia. Omaishoidettavista yksi oli nainen ja neljä miestä. Omaishoitajien iät olivat 65–75 vuotta, ja omaishoidettavien 69–93. Omaishoidon tuen piiriin perheet olivat tulleet 2–10 vuotta sitten. Työelämäkumppaneina toimivat Ikäihmisten tavoitteellinen neuvonta ja palveluohjaus (Ikäpalo) -hanke ja siinä mukana oleva PalveluSantra, joka on ikäihmisten palvelunvälityskeskus Lahdessa sekä hankkeessa syntynyt matalan kynnyksen asiakasohjausyksikkö Siiri.
Tulosten mukaan omaishoitoperheiden palveluverkosto oli hyvin laaja. Oma palveluohjaaja kaupungin omaishoidon tuessa oli omaishoitoperheille tärkein palveluneuvontaa ja palveluohjausta antava taho. PalveluSantran rooli ei tämän materiaalin perusteella ollut kovin merkityksellinen. Henkilökohtainen paikan päällä tai puhelimitse palveluneuvonta oli hyväksi koettu ja toivotuin neuvonnan tapa. Sosiaalinen verkosto ja omaishoitoperheiden oma aktiivisuus vaikuttivat oleellisesti palveluneuvonnan saamiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella henkilökohtaista palveluneuvontaa ja -ohjausta omalta asiakasohjaajalta voi pitää tärkeimpänä neuvonnan ja ohjauksen muotona iäkkäille henkilöille omaishoidon piirissä. PalveluSantran tehtävän ja yhteistyön omaishoidon tuen kanssa vahvistaminen nykyisessä asiakasohjausyksikkö Siirissä voisi vastata lisääntyvän omaishoidon myötä kasvavaan palveluneuvonnan tarpeeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto hankittiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja litteroidun aineiston sisällönanalyysissä materiaali teemoiteltiin. Työssä haastateltiin viittä omaishoitoperhettä, joissa kaikki omaishoitajat olivat naisia. Omaishoidettavista yksi oli nainen ja neljä miestä. Omaishoitajien iät olivat 65–75 vuotta, ja omaishoidettavien 69–93. Omaishoidon tuen piiriin perheet olivat tulleet 2–10 vuotta sitten. Työelämäkumppaneina toimivat Ikäihmisten tavoitteellinen neuvonta ja palveluohjaus (Ikäpalo) -hanke ja siinä mukana oleva PalveluSantra, joka on ikäihmisten palvelunvälityskeskus Lahdessa sekä hankkeessa syntynyt matalan kynnyksen asiakasohjausyksikkö Siiri.
Tulosten mukaan omaishoitoperheiden palveluverkosto oli hyvin laaja. Oma palveluohjaaja kaupungin omaishoidon tuessa oli omaishoitoperheille tärkein palveluneuvontaa ja palveluohjausta antava taho. PalveluSantran rooli ei tämän materiaalin perusteella ollut kovin merkityksellinen. Henkilökohtainen paikan päällä tai puhelimitse palveluneuvonta oli hyväksi koettu ja toivotuin neuvonnan tapa. Sosiaalinen verkosto ja omaishoitoperheiden oma aktiivisuus vaikuttivat oleellisesti palveluneuvonnan saamiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella henkilökohtaista palveluneuvontaa ja -ohjausta omalta asiakasohjaajalta voi pitää tärkeimpänä neuvonnan ja ohjauksen muotona iäkkäille henkilöille omaishoidon piirissä. PalveluSantran tehtävän ja yhteistyön omaishoidon tuen kanssa vahvistaminen nykyisessä asiakasohjausyksikkö Siirissä voisi vastata lisääntyvän omaishoidon myötä kasvavaan palveluneuvonnan tarpeeseen.