Perhevalmennus Hämeenkyrön ja Kyröskosken ensisynnyttäjäperheille
Peltomäki, Eveliina; Junnila, Paula (2014)
Peltomäki, Eveliina
Junnila, Paula
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501111161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501111161
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää hämeenkyröläisille ja kyröskoskelaisille ensisynnyttäjäperheille perhevalmennus. Näistä kerroista tuotettiin materiaalia PowerPoint- esityksen muodossa Hämeenkyrön ja Kyröskosken äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien käyttöön tuleviin perhevalmennuksiin. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä perhevalmennuksen avulla ensisynnyttäjäperheiden tietoisuutta ja valmiuksia vanhemmuudesta sekä tarjota heille mahdollisuus vertaistuen saamiseen. Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen.
Perhevalmennus toteutettiin Hämeenkyrössä marraskuussa 2013. Kohderyhmänä olivat Hämeenkyrön ja Kyröskosken ensisynnyttäjäperheet, joiden laskettu aika oli joulukuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Perhevalmennukseen osallistui ensimmäisellä kerralla 15 vanhempaa, toisella kerralla 10 vanhempaa ja kolmannella kerralla 18 vanhempaa. Perhevalmennuskerrat toteutettiin yhteistyössä asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Jokaisen perhevalmennuskerran päätteeksi osallistujat antoivat palautetta toteutuskerroista palautelomakkeen avulla. Näihin palautteisiin vastasi 100% osallistujista. Osallistujien vauvojen synnyttyä perheille lähetettiin loppupalautekyselyt postitse. Näihin kyselyihin vastasi 72% perhevalmennukseen osallistuneista vanhemmista.
Osallistujilta saadun palautteen mukaan tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät. Esisynnyttäjäperheet kokivat saaneensa perhevalmennuskerroilla riittävästi tietoa käsittelyistä aiheista ja he kokivat olevansa valmiimpia vanhemmuuteen. Palautteiden mukaan varhainen vuorovaikutus ei ollut vastanneiden vanhempien mielestä vauvan synnyttyä niin tärkeä aihe perhevalmennuksessa, kuin he olivat ajatelleet sen olevan ennen vauvan syntymistä. Myös vauvan hoito menetti perhevalmennuksen aiheena merkitystään vauvan syntymän jälkeen. Nimenanto, kaste ja kummius lisäsivät merkitystään osallistujien kokemana vauvan syntymän jälkeen. Synnytys, imetys ja synnytyssairaalan esittely pysyivät osallistujien mielestä erittäin tarpeellisina aiheina ennen ja jälkeen vauvan syntymän. Palautteiden mukaan erityisen kiitollisia perhevalmennukseen osallistuneet olivat vertaistuen saamisesta.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi perhevalmennuksen osallistujille tehtävä haastattelu esimerkiksi muutaman vuoden päästä perhevalmennuksesta. Kyselyllä voisi kartoittaa heidän mielipiteitään siitä, oliko perhevalmennuksen käymisestä hyötyä pidemmällä aikavälillä.
Perhevalmennus toteutettiin Hämeenkyrössä marraskuussa 2013. Kohderyhmänä olivat Hämeenkyrön ja Kyröskosken ensisynnyttäjäperheet, joiden laskettu aika oli joulukuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Perhevalmennukseen osallistui ensimmäisellä kerralla 15 vanhempaa, toisella kerralla 10 vanhempaa ja kolmannella kerralla 18 vanhempaa. Perhevalmennuskerrat toteutettiin yhteistyössä asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Jokaisen perhevalmennuskerran päätteeksi osallistujat antoivat palautetta toteutuskerroista palautelomakkeen avulla. Näihin palautteisiin vastasi 100% osallistujista. Osallistujien vauvojen synnyttyä perheille lähetettiin loppupalautekyselyt postitse. Näihin kyselyihin vastasi 72% perhevalmennukseen osallistuneista vanhemmista.
Osallistujilta saadun palautteen mukaan tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät. Esisynnyttäjäperheet kokivat saaneensa perhevalmennuskerroilla riittävästi tietoa käsittelyistä aiheista ja he kokivat olevansa valmiimpia vanhemmuuteen. Palautteiden mukaan varhainen vuorovaikutus ei ollut vastanneiden vanhempien mielestä vauvan synnyttyä niin tärkeä aihe perhevalmennuksessa, kuin he olivat ajatelleet sen olevan ennen vauvan syntymistä. Myös vauvan hoito menetti perhevalmennuksen aiheena merkitystään vauvan syntymän jälkeen. Nimenanto, kaste ja kummius lisäsivät merkitystään osallistujien kokemana vauvan syntymän jälkeen. Synnytys, imetys ja synnytyssairaalan esittely pysyivät osallistujien mielestä erittäin tarpeellisina aiheina ennen ja jälkeen vauvan syntymän. Palautteiden mukaan erityisen kiitollisia perhevalmennukseen osallistuneet olivat vertaistuen saamisesta.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi perhevalmennuksen osallistujille tehtävä haastattelu esimerkiksi muutaman vuoden päästä perhevalmennuksesta. Kyselyllä voisi kartoittaa heidän mielipiteitään siitä, oliko perhevalmennuksen käymisestä hyötyä pidemmällä aikavälillä.