Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttö Porin päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä
Karilainen, Susanna; Helenius, Leena (2015)
Karilainen, Susanna
Helenius, Leena
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501141296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501141296
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttöä Porin päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä. Selvitimme, mitä AAC-menetelmiä ryhmien henkilökunta käyttää työssään, ja minkälaiset lapset hyötyvät näistä menetelmistä eniten. Opinnäytetyössämme selvitimme myös, mikä merkitys AAC-menetelmillä on päiväkotien arjessa, ja millaisia kokemuksia henkilökunnalla on niiden käytöstä omassa työssään. Lisäksi kartoitimme henkilökunnan saamaa koulutusta AAC-menetelmien suhteen, sekä lisäkoulutuksen tarvetta koskien näiden menetelmien käytäntöjä ja soveltuvuutta.
Opinnäytetyömme teoriaosuudessa olemme perehtyneet AAC-menetelmiin, erityistä tukea tarvitseviin lapsiin sekä erityisen tuen tarpeeseen. Lisäksi käsittelemme päivähoidon erityiskasvatusta ja lapsen kielen ja puheen kehitystä. Perehdymme myös kommunikointiin ja vuorovaikutukseen.
Tutkimuksemme on määrällinen, jossa on mukana laadullisia piirteitä. Opinnäytetyömme kohderyhmä ja yhteistyökumppanit ovat Porin alueen päiväkotien henkilökunta, jotka työskentelevät integroiduissa erityisryhmissä. Tutkimuksen aineiston hankinnan tapana käytimme kyselylomaketta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Tutkimus toteutettiin postikyselynä, ja se osoitettiin integroitujen erityisryhmien henkilökunnalle.
Tutkimuksemme tulosten mukaan puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät ovat käytössä Porin päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä päivittäin erilaisissa arjen tilanteissa. Yleisimmät käytössä olevat AAC-menetelmät ovat tukiviittomat, erilaiset kuvat ja PCS-kuvat. AAC-menetelmillä koetaan olevan erittäin tärkeä merkitys päiväkodin arjen hallinnan, lapsen oppimisen sekä kommunikoinnin mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan päiväkotien integroitujen erityisryhmien henkilökunnasta suurin osa on saanut koulutusta AAC-menetelmien käyttöön. Henkilökunta kokee kuitenkin tarvitsevansa lisäkoulutusta näiden menetelmien käytön suhteen. Tutkimuksen perusteella AAC-menetelmät ovat korvaamattomia työvälineitä päiväkotiympäristössä, ja niistä hyötyvät kaikki lapset.
Opinnäytetyömme teoriaosuudessa olemme perehtyneet AAC-menetelmiin, erityistä tukea tarvitseviin lapsiin sekä erityisen tuen tarpeeseen. Lisäksi käsittelemme päivähoidon erityiskasvatusta ja lapsen kielen ja puheen kehitystä. Perehdymme myös kommunikointiin ja vuorovaikutukseen.
Tutkimuksemme on määrällinen, jossa on mukana laadullisia piirteitä. Opinnäytetyömme kohderyhmä ja yhteistyökumppanit ovat Porin alueen päiväkotien henkilökunta, jotka työskentelevät integroiduissa erityisryhmissä. Tutkimuksen aineiston hankinnan tapana käytimme kyselylomaketta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Tutkimus toteutettiin postikyselynä, ja se osoitettiin integroitujen erityisryhmien henkilökunnalle.
Tutkimuksemme tulosten mukaan puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät ovat käytössä Porin päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä päivittäin erilaisissa arjen tilanteissa. Yleisimmät käytössä olevat AAC-menetelmät ovat tukiviittomat, erilaiset kuvat ja PCS-kuvat. AAC-menetelmillä koetaan olevan erittäin tärkeä merkitys päiväkodin arjen hallinnan, lapsen oppimisen sekä kommunikoinnin mahdollistajana. Tutkimuksen mukaan päiväkotien integroitujen erityisryhmien henkilökunnasta suurin osa on saanut koulutusta AAC-menetelmien käyttöön. Henkilökunta kokee kuitenkin tarvitsevansa lisäkoulutusta näiden menetelmien käytön suhteen. Tutkimuksen perusteella AAC-menetelmät ovat korvaamattomia työvälineitä päiväkotiympäristössä, ja niistä hyötyvät kaikki lapset.