Vasikoiden hoidon työmäärä vasikkakasvattamossa : Työnkäytön selvitys ryhmäkoon ja eläinten terveyden vaikutuksesta
Väänänen, Jenni (2014)
Väänänen, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501271633
Tiivistelmä
Vasikkakasvattamojen toiminta alkoi ajatuksesta saada tasalaatuinen eläinaines loppukasvattamoihin ja lihakasvatukseen tulevat vasikat pois maitotiloilta. Menetelmä alkoi yleistyä 2000-luvulla. Tulokset olivat hyviä ja nykyisin meillä on toimiva kolmivaihekasvatus järjestelmä. Kolmivaihekasvatuksessa on tärkeää toteuttaa kertatäyttöä.
Kertatäytön toteutuessa väli- ja loppukasvattamoissa saadaan taudit pysymään paremmin kurissa. Ryhmän vaihdot ovat stressaavia naudoille.
Vasikkakasvattamon voi perustaa monenlaisiin tiloihin, kunhan vasikan tarpeet otetaan huomioon. Kun vasikoilla on tilaa leikkiä ja temmeltää lajitoverien kanssa, ruokinta on kunnossa, tilassa ei vedä, makuualue on puhdas ja kuiva, valaistus on riittävä ja ilmanvaihto on kunnossa, vasikoilla on hyvä olla. Yhdenkin edellä mainitun asian puuttuminen tai laiminlyöminen voi johtaa vakaviin ongelmiin vasikoiden terveydessä.
Vasikoiden sairastuminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä välikasvattamoissa. Lisäksi sairaiden vasikoiden hoitaminen vie ylimääräistä aikaa. Huolellinen vasikoiden hoito palkitsee.
Vasikoiden hoidon työmäärää terveyden ja ryhmäkoon vaikutuksesta tutkittiin eräässä vasikkakasvattamossa. Vasikkakasvattamossa oli järjestetty koe, jossa kussakin erässä oli 40 vasikan ryhmä ja 4 kymmenen vasikan ryhmää. Eriä oli kuusi ja vasikkaosastoja kaksi. Näiden vasikkaryhmien sairastavuutta ja työmäärää tutkittiin työaikamittauksilla ja työaikakirjanpitolomakkeella. Tarkoituksena oli selvittää, voiko vasikoiden sairastuvuutta vähentää pienentämällä ryhmäkokoa. Koe kuuluu Kestävä karjatalous hankkeeseen ja kasvattamon työaikatutkimuksista vastasi Työtehoseura. Kokeen tuloksista kävi ilmi, että 40 vasikan ryhmässä töihin kului enemmän aikaa kuin 10 vasikan ryhmissä. Vasikoiden lääkityksien määrän suhteen 40 vasikan ja neljän 10 vasikan ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Jatkolääkityksien määrä oli suurempi 40 vasikan ryhmässä. Tästä voidaan todeta, että pienempi ryhmäkoko vaikuttaa vähentävästi vasikoiden jatkolääkitysten määrään.
Kertatäytön toteutuessa väli- ja loppukasvattamoissa saadaan taudit pysymään paremmin kurissa. Ryhmän vaihdot ovat stressaavia naudoille.
Vasikkakasvattamon voi perustaa monenlaisiin tiloihin, kunhan vasikan tarpeet otetaan huomioon. Kun vasikoilla on tilaa leikkiä ja temmeltää lajitoverien kanssa, ruokinta on kunnossa, tilassa ei vedä, makuualue on puhdas ja kuiva, valaistus on riittävä ja ilmanvaihto on kunnossa, vasikoilla on hyvä olla. Yhdenkin edellä mainitun asian puuttuminen tai laiminlyöminen voi johtaa vakaviin ongelmiin vasikoiden terveydessä.
Vasikoiden sairastuminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä välikasvattamoissa. Lisäksi sairaiden vasikoiden hoitaminen vie ylimääräistä aikaa. Huolellinen vasikoiden hoito palkitsee.
Vasikoiden hoidon työmäärää terveyden ja ryhmäkoon vaikutuksesta tutkittiin eräässä vasikkakasvattamossa. Vasikkakasvattamossa oli järjestetty koe, jossa kussakin erässä oli 40 vasikan ryhmä ja 4 kymmenen vasikan ryhmää. Eriä oli kuusi ja vasikkaosastoja kaksi. Näiden vasikkaryhmien sairastavuutta ja työmäärää tutkittiin työaikamittauksilla ja työaikakirjanpitolomakkeella. Tarkoituksena oli selvittää, voiko vasikoiden sairastuvuutta vähentää pienentämällä ryhmäkokoa. Koe kuuluu Kestävä karjatalous hankkeeseen ja kasvattamon työaikatutkimuksista vastasi Työtehoseura. Kokeen tuloksista kävi ilmi, että 40 vasikan ryhmässä töihin kului enemmän aikaa kuin 10 vasikan ryhmissä. Vasikoiden lääkityksien määrän suhteen 40 vasikan ja neljän 10 vasikan ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Jatkolääkityksien määrä oli suurempi 40 vasikan ryhmässä. Tästä voidaan todeta, että pienempi ryhmäkoko vaikuttaa vähentävästi vasikoiden jatkolääkitysten määrään.