Ensihoitohenkilöstön työssä kokema väkivalta ja siitä selviytyminen
Lindgren, Sami; Kononen, Jari; Miettinen, Jussi (2015)
Lindgren, Sami
Kononen, Jari
Miettinen, Jussi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501111165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501111165
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ensihoitajan työssä kokemaa väkivaltaa ja sitä, millaisia selviytymiskeinoja ensihoitajat käyttävät väkivaltatapausten läpikäymiseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, vaikkutavatko väkivaltatilanteet potilaan saamaan hoitoon ja miten työyhteisö käsittelee traumatisoivan väkivaltatilanteen. Lisääntyneen uutisoinnin ansiosta ensihoitajan työssä kokema väkivalta on tullut myös tavallisen kansalaisen tietoon.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) kanssa yhteistyössä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käytettiin hyväksi verkkoselainpohjaista Webropol-kyselyä. Webropol-kyselyn perusteella tutkimukseen valittiin neljä taustoiltaan erilaista ensihoitajaa haastateltaviksi. Toisessa vaiheessa haastattelut toteutettiin paikan päällä yksilöhaastatteluina ensihoidon toimipisteissä. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joihin oli ennalta laadittu valmiit teemat ja kysymykset.
Teemahaastatteluista saadut tulokset tukivat aikaisemmin tehtyjen kvantitatiivisten tutkimusten tuloksia väkivallan esiintyvyydestä. Tulosten perusteella ensihoitajat kokivat fyysistä tai henkistä väkivaltaa lähes jokaisessa työvuorossa. Selviytymiskeinoista suosituimmiksi koettiin työyhteisön kanssa keskusteleminen, ammattihenkilön johtama debriefing ja defusing sekä puolison tai läheisen kanssa keskustelu vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Tuloksissa ilmeni myös, että väkivaltatilanteet saattoivat joissain tapauksissa vaikuttaa potilaan hoitoon siten, että joitakin toimenpiteitä saatettiin jättää tekemättä. Väkivaltatilanteet käsitellään alueella debriefing- ja defusing-menetelmää käyttäen ja tämän järjestelmän koettiin olevan toimiva. Tulokset ovat yksittäisten ensihoitajien mielipiteitä, joten tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia.
Jatkotutkimusaiheina voitaisiin tutkia väkivaltatilanteiden aiheuttamien sairaslomien määrää niin kenttätyössä kuin myös päivystyspoliklinikoilla, debriefingin käyttöä ja hyötyä ensihoito- ja päivystyspoliklinikkatyössä. Lisäksi voitaisiin toteuttaa koulutuspaketti väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta hoitotyössä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) kanssa yhteistyössä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käytettiin hyväksi verkkoselainpohjaista Webropol-kyselyä. Webropol-kyselyn perusteella tutkimukseen valittiin neljä taustoiltaan erilaista ensihoitajaa haastateltaviksi. Toisessa vaiheessa haastattelut toteutettiin paikan päällä yksilöhaastatteluina ensihoidon toimipisteissä. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joihin oli ennalta laadittu valmiit teemat ja kysymykset.
Teemahaastatteluista saadut tulokset tukivat aikaisemmin tehtyjen kvantitatiivisten tutkimusten tuloksia väkivallan esiintyvyydestä. Tulosten perusteella ensihoitajat kokivat fyysistä tai henkistä väkivaltaa lähes jokaisessa työvuorossa. Selviytymiskeinoista suosituimmiksi koettiin työyhteisön kanssa keskusteleminen, ammattihenkilön johtama debriefing ja defusing sekä puolison tai läheisen kanssa keskustelu vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Tuloksissa ilmeni myös, että väkivaltatilanteet saattoivat joissain tapauksissa vaikuttaa potilaan hoitoon siten, että joitakin toimenpiteitä saatettiin jättää tekemättä. Väkivaltatilanteet käsitellään alueella debriefing- ja defusing-menetelmää käyttäen ja tämän järjestelmän koettiin olevan toimiva. Tulokset ovat yksittäisten ensihoitajien mielipiteitä, joten tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia.
Jatkotutkimusaiheina voitaisiin tutkia väkivaltatilanteiden aiheuttamien sairaslomien määrää niin kenttätyössä kuin myös päivystyspoliklinikoilla, debriefingin käyttöä ja hyötyä ensihoito- ja päivystyspoliklinikkatyössä. Lisäksi voitaisiin toteuttaa koulutuspaketti väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta hoitotyössä.