Haitallisen työkuormituksen tunnistaminen : Case: Poliisiammattikorkeakoulu
Järvinen, Minna (2015)
Järvinen, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502152240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502152240
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli työkuormituksen tunnistaminen Poliisiammattikorkeakoulussa. Henkilöstön haitallisen työkuormituksen kokemista selvitettiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin joulukuussa 2014. Työkuormituskokemuksia verrattiin organisaatioin sairauspoissaolotietoihin. Näiden tietojen avulla tutkittiin, minkälaiset tekijät aiheuttavat haitallista työkuormitusta ja miten ne ilmenevät sairauspoissaolotiedoissa. Lisäksi tutkimuskysymyksenä pohdittiin tutkimustiedon hyödyntämistä haitallisen työkuormituksen hallinnassa.
Tutkimuksen kohteena oli koko Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö. He työskentelevät opetustehtävissä, tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä hallinto- ja tukipalvelutehtävissä. TIKKA-kyselyn pohjalta muokattu sähköinen kyselytutkimus lähetettiin 225 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 141. Vastausprosentti oli 62,7 %. Sairauspoissaolotiedot kerättiin palkkajärjestelmän tilastotiedoista.
Tutkimustulokset osoittavat yleisimpänä haitallisen työkuormituksen aiheuttajana työn organisointiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi naisten osalta työyhteisölliset vuorovaikutustekijät aiheuttavat haitallisuuskokemuksia, kun taas miehiä kuormittavat eniten fyysiset ja osaamiseen liittyvät tekijät. Sairauspoissaolotietojen valossa naisilla on noin 1,32 kertaa enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin miehillä. Haitallisuuskokemukset eivät lisäänny iän myötä, mutta sairauspoissaolot kylläkin. Johtopäätöksenä tästä todetaan, että muut tekijät vaikuttavat kuormittumiseen ja poissaoloihin enemmän kuin ikä. Sairauspoissaolojen lisääntymisessä iän myötä on huomionarvoista, että ne keskittyvät vain joillekin työntekijöille. Haitallista työkuormitusta esiintyi vähemmän tutkimus- ja kehittämistehtävissä ja tätä tulosta tuki näissä tehtävissä toimivien työntekijöiden vähäiset sairauspoissaolot.
Kyselytutkimuksen ja sairauspoissaolotietojen vertailulla saatiin esille kiinnostavia tekijöitä työntekijöiden haitallisesta kuormittumisesta ja niiden suhteesta poissaoloihin. Tämä tutkimus antaa suuntaviivoja systemaattiselle sairauspoissaolojen seurannalle ja työhyvinvointikyselyjen tarkastelulle jatkossa. Jatkotutkimuksena voidaan tarkastella organisaatio- ja ammattikulttuurin merkitystä haitallisuuskokemuksissa sekä työyhteisöllisten toimenpiteiden vaikutusta haitallisen työkuormituksen vähentämisessä.
Tutkimuksen kohteena oli koko Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö. He työskentelevät opetustehtävissä, tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä hallinto- ja tukipalvelutehtävissä. TIKKA-kyselyn pohjalta muokattu sähköinen kyselytutkimus lähetettiin 225 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 141. Vastausprosentti oli 62,7 %. Sairauspoissaolotiedot kerättiin palkkajärjestelmän tilastotiedoista.
Tutkimustulokset osoittavat yleisimpänä haitallisen työkuormituksen aiheuttajana työn organisointiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi naisten osalta työyhteisölliset vuorovaikutustekijät aiheuttavat haitallisuuskokemuksia, kun taas miehiä kuormittavat eniten fyysiset ja osaamiseen liittyvät tekijät. Sairauspoissaolotietojen valossa naisilla on noin 1,32 kertaa enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin miehillä. Haitallisuuskokemukset eivät lisäänny iän myötä, mutta sairauspoissaolot kylläkin. Johtopäätöksenä tästä todetaan, että muut tekijät vaikuttavat kuormittumiseen ja poissaoloihin enemmän kuin ikä. Sairauspoissaolojen lisääntymisessä iän myötä on huomionarvoista, että ne keskittyvät vain joillekin työntekijöille. Haitallista työkuormitusta esiintyi vähemmän tutkimus- ja kehittämistehtävissä ja tätä tulosta tuki näissä tehtävissä toimivien työntekijöiden vähäiset sairauspoissaolot.
Kyselytutkimuksen ja sairauspoissaolotietojen vertailulla saatiin esille kiinnostavia tekijöitä työntekijöiden haitallisesta kuormittumisesta ja niiden suhteesta poissaoloihin. Tämä tutkimus antaa suuntaviivoja systemaattiselle sairauspoissaolojen seurannalle ja työhyvinvointikyselyjen tarkastelulle jatkossa. Jatkotutkimuksena voidaan tarkastella organisaatio- ja ammattikulttuurin merkitystä haitallisuuskokemuksissa sekä työyhteisöllisten toimenpiteiden vaikutusta haitallisen työkuormituksen vähentämisessä.