Yritysten vastuuhenkilötaustojen yhteys konkurssiin
Kangas, Karri (2015)
Kangas, Karri
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502272639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502272639
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on yritysten vastuuhenkilötaustojen yhteys konkurssiin. Opinnäytetyössä käsitellään sitä, miten yritysten vastuuhenkilöiden uudelleen velkaantuminen vaikuttaa konkursseihin. Yritysten velkaantuminen oli yleistä 1990-luvun laman aikana ja on jälleen ajankohtainen aihe johtuen vuonna 2008 alkaneesta taantumasta. Työssä käsitellään myös yritysten vastuuhenkilöiden lakisääteisiä velvollisuuksia. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia velkaantumisen kokonaiskuvaa yritysten vastuuhenkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitetään, mikä on velallisen asema konkurssissa, miten velallisen asemassa tehdyt talousrikokset ilmenevät, minkälainen riski on kertaalleen konkurssin kokeneen yhtiömiehen perustaa uusi yritys ja miten yritysten vastuuhenkilöiden uudelleen velkaantumista voidaan ennaltaehkäistä. Ajatus työn tekemiselle syntyi opintojaksolla Julkishallinnon tarkastustehtäviä.
Opinnäytetyö on yleishyödyllinen ja deskriptiivinen, menetelmältään kvalitatiivinen tutkimus. Ensisijaisina lähteinä toimivat voimassaoleva lainsäädäntö ja oikeuskirjallisuus. Tutkimuksen kannalta keskeisimmät lait ovat konkurssilaki ja yhtiölainsäädäntö. Raportissa käsitellään myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan kuvailemalla aiemmin tehtyjä tilastollisia tutkimuksia, tärkeimpänä Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisema tutkimustieto luottoalalta. Aiempaa kvantitatiivista analyysiä on kvalifioitu. Vastuuhenkilöiden taustojen merkitystä selvitettiin sähköpostin ja puhelimen välityksellä toteutetun haastattelun avulla yhteistyössä Konkurssiasiamiehen toimiston kanssa.
Lainsäädännön merkitys velallisaseman osalta on keskeisessä asemassa taantumista selviämisessä ja siten työssä on käytetty ajankohtaista lakialoitetta (5/2014) konkurssilain muuttamisesta. Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemissa tutkimuksissa selvisi, että lakialoitteessa kuvailtu yritysten vastuuhenkilöiden kielteinen yhteiskuntakehitys 1990-luvun laman jäljiltä ei toteudu siihen pisteeseen, että sitä voitaisiin kuvailla ilmiönä. Konkurssikytkentäisten yritysten vastuuhenkilöiden uudet yritykset eivät ole tilastollisesti katsottuna aiheuttaneet uusia konkurssipiikkejä. Luonnollisten henkilöiden todennäköisimmät maksuhäiriömerkinnät ovat alioikeuden vahvistamat yksipuoliset tuomiot velkomusasioissa. Tutkimusten perusteella helposti velkaantuva yritys on osakeyhtiömuotoinen iältään alle kolme vuotta vanha yritys, jolla on muun muassa matala omavaraisuusaste. Kuitenkin yrityksen vastuuhenkilöiden maksuhäiriöt lisäävät velkaantumisen riskiä. Uudelleen velkaantumiseen vaikuttaa vastuuhenkilöiden aikaisemmat konkurssit ja maksuhäiriöiden lukumäärä, rahamäärä ja tuoreus. 1990-luvun laman aikana konkurssin kokeneista yhtiömiehistä noin kolme neljäsosaa kykeni toimimaan uusissa yrityksissä vastuuhenkilöinä. Kyseinen asia voi johtua siitä, että aiemmin koettu konkurssi oli toiminut esimerkkinä ja kokemuksen kautta opettanut velkaantumisesta.
Opinnäytetyötä tehdessä esille nousi muutama jatkotutkimusaihe, kuten yrityssaneeraus ja sen vaikutus yritysten elinikään. Tuomioistuimen hyväksymät yrityssaneeraukset ovat auttaneet yrityksiä vaikeina aikoi-na ja tavoitteena olisi tutkia yrityssaneerauksen tehokkuutta. Toinen jatkotutkimusaihe voisi liittyä oikeus-prosessien valitusmenettelyyn ja sen käsittelyn nopeuttamiseen seuraavissa oikeusasteissa. Kolmas jat-kotutkimusaihe liittyisi kansantaloudellisiin ilmiöihin konkurssien taustalla. Maksuhäiriöiden kasvu kuljetus- ja varastointialalla on ollut huomattava, kun sitä vertaa maksuhäiriötutkimuksiin 2000-luvun alkupuolella. Jatkotutkimus käsittelisi sitä, mistä kyseinen asia johtuu.
Opinnäytetyö on yleishyödyllinen ja deskriptiivinen, menetelmältään kvalitatiivinen tutkimus. Ensisijaisina lähteinä toimivat voimassaoleva lainsäädäntö ja oikeuskirjallisuus. Tutkimuksen kannalta keskeisimmät lait ovat konkurssilaki ja yhtiölainsäädäntö. Raportissa käsitellään myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan kuvailemalla aiemmin tehtyjä tilastollisia tutkimuksia, tärkeimpänä Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisema tutkimustieto luottoalalta. Aiempaa kvantitatiivista analyysiä on kvalifioitu. Vastuuhenkilöiden taustojen merkitystä selvitettiin sähköpostin ja puhelimen välityksellä toteutetun haastattelun avulla yhteistyössä Konkurssiasiamiehen toimiston kanssa.
Lainsäädännön merkitys velallisaseman osalta on keskeisessä asemassa taantumista selviämisessä ja siten työssä on käytetty ajankohtaista lakialoitetta (5/2014) konkurssilain muuttamisesta. Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemissa tutkimuksissa selvisi, että lakialoitteessa kuvailtu yritysten vastuuhenkilöiden kielteinen yhteiskuntakehitys 1990-luvun laman jäljiltä ei toteudu siihen pisteeseen, että sitä voitaisiin kuvailla ilmiönä. Konkurssikytkentäisten yritysten vastuuhenkilöiden uudet yritykset eivät ole tilastollisesti katsottuna aiheuttaneet uusia konkurssipiikkejä. Luonnollisten henkilöiden todennäköisimmät maksuhäiriömerkinnät ovat alioikeuden vahvistamat yksipuoliset tuomiot velkomusasioissa. Tutkimusten perusteella helposti velkaantuva yritys on osakeyhtiömuotoinen iältään alle kolme vuotta vanha yritys, jolla on muun muassa matala omavaraisuusaste. Kuitenkin yrityksen vastuuhenkilöiden maksuhäiriöt lisäävät velkaantumisen riskiä. Uudelleen velkaantumiseen vaikuttaa vastuuhenkilöiden aikaisemmat konkurssit ja maksuhäiriöiden lukumäärä, rahamäärä ja tuoreus. 1990-luvun laman aikana konkurssin kokeneista yhtiömiehistä noin kolme neljäsosaa kykeni toimimaan uusissa yrityksissä vastuuhenkilöinä. Kyseinen asia voi johtua siitä, että aiemmin koettu konkurssi oli toiminut esimerkkinä ja kokemuksen kautta opettanut velkaantumisesta.
Opinnäytetyötä tehdessä esille nousi muutama jatkotutkimusaihe, kuten yrityssaneeraus ja sen vaikutus yritysten elinikään. Tuomioistuimen hyväksymät yrityssaneeraukset ovat auttaneet yrityksiä vaikeina aikoi-na ja tavoitteena olisi tutkia yrityssaneerauksen tehokkuutta. Toinen jatkotutkimusaihe voisi liittyä oikeus-prosessien valitusmenettelyyn ja sen käsittelyn nopeuttamiseen seuraavissa oikeusasteissa. Kolmas jat-kotutkimusaihe liittyisi kansantaloudellisiin ilmiöihin konkurssien taustalla. Maksuhäiriöiden kasvu kuljetus- ja varastointialalla on ollut huomattava, kun sitä vertaa maksuhäiriötutkimuksiin 2000-luvun alkupuolella. Jatkotutkimus käsittelisi sitä, mistä kyseinen asia johtuu.