Nainen, päihteet ja vertaistuki : kokemuksia vertaistuesta ja sen merkityksestä Verna-hankkeessa
Soini, Maria (2015)
Soini, Maria
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502232498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502232498
Tiivistelmä
Soini, Maria. Nainen, päihteet ja vertaistuki - Kokemuksia vertaistuesta ja sen merkityksestä Verna-hankkeessa. Diak Helsinki, kevät 2015, 55 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhekeskeisessä työssä, sairaanhoitaja (YAMK)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Verna-hankkeeseen osallistuneiden naisten kokemuksia vertaistuesta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata Verna-hankkeen prosessia työntekijän näkökulmasta. Tavoitteena oli nostaa esiin Verna-hankkeen vaikutuksia naisten elämään sekä esittää kehittämisehdotuksia hankkeen toimintaan.
Aineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta, jotka litteroitiin sanasta sanaan (33 A4-sivua) sekä tutkimuspäiväkirjasta (5 A4-sivua). Kolme Verna-hankkeeseen osallistunutta naista ja hankkeen projektisuunnittelija haastateltiin kevään 2014 aikana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Kolmelta Verna-hankkeen vertaistoimijakoulutuksen saaneelta naiselta kysyttiin vertaistuen merkityksestä heidän elämässään. Lisäksi Verna-hankkeen projektisuunnittelijalle toteutettiin oma haastattelu, jonka pohjalta luotiin prosessikuvaus Verna-hankkeen toiminnasta työntekijän näkökulmasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Vertaistuella on merkitystä Verna-hankkeen naisten elämässä. Naiset kokevat vertaistuen olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa halu auttaa toisia ihmisiä toimii motivaationa sitoutumiselle toimintaan. Vertaistoiminta koettiin järkevänä tekemisenä ja hyvänä ajanvietteenä sekä positiivisena sisältönä elämässä. Kannustava ja motivoiva työntekijä hankkeessa nähtiin merkittävänä tekijänä toimintaan sitoutumisessa. Naiset kokivat, että toiset toiminnassa mukana olevat ihmiset vaikuttivat sitoutumiseen sekä hyvässä että pahassa.
Syvällä päihdemaailmassa elävien naisten on vaikea sitoutua säännöllisesti tapahtuvaan toimintaan. Jatkotutkimusehdotukseksi nousi se, mitkä asiat auttavat ihmisiä sitoutumaan ja motivoitumaan. Erilaista toimintaa on paljon tarjolla päihteitä käyttäville. Kiinnostavaa olisi myös tietää, minkälaiseen toimintaan ihmisten on helpompi motivoitua tutkimalla kuntoutujien ja työntekijöiden käsityksiä motivoitumisesta sekä motivaation suhteesta terveyden edistämiseen.
Asiasanat: terveyden edistäminen, naiset, vertaistuki, osallisuus, päihdetyö
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhekeskeisessä työssä, sairaanhoitaja (YAMK)
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Verna-hankkeeseen osallistuneiden naisten kokemuksia vertaistuesta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata Verna-hankkeen prosessia työntekijän näkökulmasta. Tavoitteena oli nostaa esiin Verna-hankkeen vaikutuksia naisten elämään sekä esittää kehittämisehdotuksia hankkeen toimintaan.
Aineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta, jotka litteroitiin sanasta sanaan (33 A4-sivua) sekä tutkimuspäiväkirjasta (5 A4-sivua). Kolme Verna-hankkeeseen osallistunutta naista ja hankkeen projektisuunnittelija haastateltiin kevään 2014 aikana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Kolmelta Verna-hankkeen vertaistoimijakoulutuksen saaneelta naiselta kysyttiin vertaistuen merkityksestä heidän elämässään. Lisäksi Verna-hankkeen projektisuunnittelijalle toteutettiin oma haastattelu, jonka pohjalta luotiin prosessikuvaus Verna-hankkeen toiminnasta työntekijän näkökulmasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Vertaistuella on merkitystä Verna-hankkeen naisten elämässä. Naiset kokevat vertaistuen olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa halu auttaa toisia ihmisiä toimii motivaationa sitoutumiselle toimintaan. Vertaistoiminta koettiin järkevänä tekemisenä ja hyvänä ajanvietteenä sekä positiivisena sisältönä elämässä. Kannustava ja motivoiva työntekijä hankkeessa nähtiin merkittävänä tekijänä toimintaan sitoutumisessa. Naiset kokivat, että toiset toiminnassa mukana olevat ihmiset vaikuttivat sitoutumiseen sekä hyvässä että pahassa.
Syvällä päihdemaailmassa elävien naisten on vaikea sitoutua säännöllisesti tapahtuvaan toimintaan. Jatkotutkimusehdotukseksi nousi se, mitkä asiat auttavat ihmisiä sitoutumaan ja motivoitumaan. Erilaista toimintaa on paljon tarjolla päihteitä käyttäville. Kiinnostavaa olisi myös tietää, minkälaiseen toimintaan ihmisten on helpompi motivoitua tutkimalla kuntoutujien ja työntekijöiden käsityksiä motivoitumisesta sekä motivaation suhteesta terveyden edistämiseen.
Asiasanat: terveyden edistäminen, naiset, vertaistuki, osallisuus, päihdetyö