Työhyvinvointikysely : case: Autokorjaamo
Tuominen, Sara (2015)
Tuominen, Sara
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503032726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503032726
Tiivistelmä
Opinnäyteyön tavoitteena on selvittää autokorjaamon työhyvinvoinnin nykytilaa ja pohtia kyselyn perusteella kehittämiskohteita ja keinoja, joilla ylläpitää jo olemassa olevaa työhyvinvointia. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: mikä on työhyvinvoinnin tämän hetkinen tila autokorjaamossa? Alakysymyksinä ovat: mitä työhyvinvointi on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Opinnäytetyön teoria osuudessa käsitellään työhyvinvointia käsitteenä ja mitkä seikat vaikuttavat työhyvinvointiin ja miten sitä voitaisiin kehittää.
Kohdeyritys on lahtelainen autokorjaamoalan yritys, jonka pyynnöstä yrityksen nimeä ei julkaista. Kysely toteutettiin koko henkilöstölle lukuun ottamatta johtoa. Vastausprosentti oli 100 ja vastaukset saatiin määrätyssä ajassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2014 ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Autokorjaamossa ei ole aikaisemmin suoritettu vastaavanlaista kyselyä, joten suoraa vertailupohjaa ei ollut.
Koko tutkimuksen ajan aineistoa ja teoriaa käsitellään johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista saatiin käsitys autokorjaamon nykyisestä työhyvinvoinnin tilasta, joka tuloksien mukaan osoittautui hyväksi. Tutkimuksen tuloksia käsitellään johtamisen näkökulmasta ja kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus. Henkilöstö koki tutkimuksen mukaan työilmapiirin, oman osaamisen ja työhyvinvoinnin hyväksi. Kehittämiskohteiksi nousivat esimiehen kyky antaa palautetta ja esimiehen vuorovaikutustaidot sekä vaikeiden tilanteiden käsittelyt.
Aineistoista nousi esiin myös mielenkiintoisia kehittämis- ja parannusehdotuksia. Kehittämisehdotuksia pohdittiin yhdessä autokorjaamon johdon kanssa. Tämän tutkimuksen myötä autokorjaamossa on tarkoitus lähteä toteuttamaan jatkossakin vastaavanlaisia kyselyitä.
Kohdeyritys on lahtelainen autokorjaamoalan yritys, jonka pyynnöstä yrityksen nimeä ei julkaista. Kysely toteutettiin koko henkilöstölle lukuun ottamatta johtoa. Vastausprosentti oli 100 ja vastaukset saatiin määrätyssä ajassa. Kysely toteutettiin marraskuussa 2014 ja vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Autokorjaamossa ei ole aikaisemmin suoritettu vastaavanlaista kyselyä, joten suoraa vertailupohjaa ei ollut.
Koko tutkimuksen ajan aineistoa ja teoriaa käsitellään johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista saatiin käsitys autokorjaamon nykyisestä työhyvinvoinnin tilasta, joka tuloksien mukaan osoittautui hyväksi. Tutkimuksen tuloksia käsitellään johtamisen näkökulmasta ja kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus. Henkilöstö koki tutkimuksen mukaan työilmapiirin, oman osaamisen ja työhyvinvoinnin hyväksi. Kehittämiskohteiksi nousivat esimiehen kyky antaa palautetta ja esimiehen vuorovaikutustaidot sekä vaikeiden tilanteiden käsittelyt.
Aineistoista nousi esiin myös mielenkiintoisia kehittämis- ja parannusehdotuksia. Kehittämisehdotuksia pohdittiin yhdessä autokorjaamon johdon kanssa. Tämän tutkimuksen myötä autokorjaamossa on tarkoitus lähteä toteuttamaan jatkossakin vastaavanlaisia kyselyitä.