Työhyvinvointia tukemassa. Esimiehenä TYK-kuntoutusprosessissa.
Savolainen, Sanna (2015)
Savolainen, Sanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163247
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä toteutuneen kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää työpaikkojen kanssa tehtävää yhteistyötä siihen osallistuneiden esimiesten näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää esimiehille suunnattu opas kuntoutusprosessissa tukemiseksi ja kuntoutusprosessin aikaiseen työskentelyyn vahvemmin sitouttamiseksi. Kehittämishanke toteutui työpaikkaani Verve Mikkeli Anttolaan. Kuntoutujan työssä jaksamista koskevien asioiden tarkastelemiseen tarvitaan yhteistyötä työpaikan kanssa, jolloin työhön liittyviin asioihin saadaan laajempaa näkökulmaa ja asioita saadaan siirrettyä paremmin käytännön tasolle. Yhteyshenkilönä kuntoutusprosessissa on näiden asioiden osalta useimmiten kuntoutujan lähiesimies.
Kehittämishanke toteutui toimintatutkimuksena. Selvitin ensin teemahaastattelulla TYK-kuntoutusprosessiin osallistuneiden esimiesten kokemuksia prosessin kulusta ja heidän osuudestaan kuntoutusprosessissa tukemiseksi. Analysoin saatua aineistoa teemoittain. Tämän jälkeen suunnittelimme Verven ammatillista kuntoutusta toteuttavien kollegoideni kanssa esimiehille suunnatun oppaan, ja kävimme läpi muut tarvittavat asiat työpaikkojen kanssa toteutuvan yhteistyön tiivistämiseksi.
Kuntoutuksen haku käynnistyy haastattelujen perusteella useimmiten työterveyshuollon ja/tai henkilöstöhallinnon kautta. Kuntoutusprosessin aikana lähiesimiehet toimivat työntekijöidensä tukena ja kannustajana, ja mahdollistavat työhön liittyvien asioiden siirtymisen käytäntöön. Lähiesimiehet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan kuntoutusprosessiin kuuluviin yhteistyötapaamisiin, ja kuntoutukseen kuuluvien välitehtävien tekemiseen. Kuntoutuksen seuranta toteutui vaihtelevasti eri toimijoiden osalta. Kaiken kaikkiaan lähiesimiehen tuki kuntoutuksen aikana toimii prosessin mukaisesti pääasiassa hyvin niiden kuntoutujien osalta, keillä on esimies. Haastattelut tukivat esimiehille suunnatun oppaan tarpeellisuutta.
Kuntoutus on usean eri toimijan muodostama kokonaisuus, eikä vastuu työhyvinvoinnin tukemisesta ole pelkästään lähiesimiehellä. Jatkon haasteena on selventää työntekijöiden vastaavia kokemuksia prosessin toimivuudesta yhteisen vuoropu-helun edistämiseksi ja työhyvinvointia tukevan toiminnan edistämiseksi.
Kehittämishanke toteutui toimintatutkimuksena. Selvitin ensin teemahaastattelulla TYK-kuntoutusprosessiin osallistuneiden esimiesten kokemuksia prosessin kulusta ja heidän osuudestaan kuntoutusprosessissa tukemiseksi. Analysoin saatua aineistoa teemoittain. Tämän jälkeen suunnittelimme Verven ammatillista kuntoutusta toteuttavien kollegoideni kanssa esimiehille suunnatun oppaan, ja kävimme läpi muut tarvittavat asiat työpaikkojen kanssa toteutuvan yhteistyön tiivistämiseksi.
Kuntoutuksen haku käynnistyy haastattelujen perusteella useimmiten työterveyshuollon ja/tai henkilöstöhallinnon kautta. Kuntoutusprosessin aikana lähiesimiehet toimivat työntekijöidensä tukena ja kannustajana, ja mahdollistavat työhön liittyvien asioiden siirtymisen käytäntöön. Lähiesimiehet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan kuntoutusprosessiin kuuluviin yhteistyötapaamisiin, ja kuntoutukseen kuuluvien välitehtävien tekemiseen. Kuntoutuksen seuranta toteutui vaihtelevasti eri toimijoiden osalta. Kaiken kaikkiaan lähiesimiehen tuki kuntoutuksen aikana toimii prosessin mukaisesti pääasiassa hyvin niiden kuntoutujien osalta, keillä on esimies. Haastattelut tukivat esimiehille suunnatun oppaan tarpeellisuutta.
Kuntoutus on usean eri toimijan muodostama kokonaisuus, eikä vastuu työhyvinvoinnin tukemisesta ole pelkästään lähiesimiehellä. Jatkon haasteena on selventää työntekijöiden vastaavia kokemuksia prosessin toimivuudesta yhteisen vuoropu-helun edistämiseksi ja työhyvinvointia tukevan toiminnan edistämiseksi.