Ajokorttilakiuudistuksen vaikutus poliisin ja Liikenteen turvallisuusviraston väliseen sisäiseen palveluun
Sirén, Pia (2015)
Sirén, Pia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503203381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503203381
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ajokorttilakiuudistus vaikuttaa poliisin ja Liikenteen turvallisuusviraston väliseen rajapintatyöskentelyyn. Tutkimus rajattiin koskemaan jatko-opetuksen laiminlyömiseen liittyviä toimenpiteitä ja ongelmakohtia poliisin näkökulmasta.
Teoriaosuudessa keskityttiin palveluiden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen pääpainon ollessa sisäisessä palvelussa. Samalla käsiteltiin myös julkisen palvelun erityispiirteitä. Peruslähtökohtana oli kehittää sisäistä palvelua niin, että se vaikuttaa ulkoisen palvelun laatuun positiivisesti. Työn tutkimusosiossa kuvattiin opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät, joita olivat teemahaastattelu, havainnointi ja kirjallisen materiaalin analyysi. Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2015, ja tutkimuksen kohderyhmä koostui ajokorttiasioiden ammattilaisista.
Tutkimuksessa ilmeni, että tiedonkulku poliisin ja Trafin välillä on ajoneuvoliikennejärjestelmän (ATJ) varassa, mutta sisäiseen viestintään toivottiin jatkossa käytettävän myös muita keinoja. Ajokieltoasioissa käytetty kirjallinen menettely koettiin tehokkaaksi ja resursseja säästäväksi. Poliisin syöttöoikeus rekisteriin poliisin tekemissä toimenpiteissä haluttiin säilyttää eikä asiakaspalvelun tasoa haluttu heikentää sähköisen palvelun lisääntymisestä huolimatta. Jatko-opetuksen suorittamisen valvonta,
ajo-oikeuden palautusprosessi ajokiellon jälkeen sekä ajokieltomenettely kokonaisuudessaan herättivät keskustelua. Poliisihallituksessa ja Trafissa suhtauduttiin uudistuksen toimivuuteen kuitenkin luottavaisin mielin. Valistus- ja tiedostustoimintaan haluttiin panostaa ja sisäistä palvelua erilaisin keinoin tehostaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tuleva ajokieltomenettely on todennäköisesti yhtä tehokas ja toimiva kuin nykyinenkin malli. Järjestelmän luotettavuus edellyttää kuitenkin ATJ:n tietojen aukottomuutta ja moitteetonta toimintavarmuutta. Ajokorttiprosessin tarkastelun avulla voidaan selvittää asiakaspolku ja käyttää tuloksia ATJ:n toiminnan tehostamiseen. Ajo-korttilakiuudistuksesta on syytä tiedottaa kattavasti ja ohjeistaa poliisin ja Trafin henkilökunta käyttämään yhteistä terminologiaa ja asiakaskieltä – tätä varten tarvitaan yhteiset keskustelufoorumit. Trafin muistutusmenettelyä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan jatko-opetusasioita ja mahdollisuus toimittaa jatko-opetustodistus sähköisesti on tutkittava. Poliisin ajokorttiosaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi kannattaa perustaa ajokorttiammattilaisten yhteistyöryhmä. Luotua toimintamallia voidaan hyödyntää ulkomaalaislupa-asioiden mahdollisen siirron yhteydessä. Verkostoitumista muiden viranomaisten kanssa kannattaa selvittää asiakaskyselyn avulla.
Teoriaosuudessa keskityttiin palveluiden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen pääpainon ollessa sisäisessä palvelussa. Samalla käsiteltiin myös julkisen palvelun erityispiirteitä. Peruslähtökohtana oli kehittää sisäistä palvelua niin, että se vaikuttaa ulkoisen palvelun laatuun positiivisesti. Työn tutkimusosiossa kuvattiin opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät, joita olivat teemahaastattelu, havainnointi ja kirjallisen materiaalin analyysi. Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2015, ja tutkimuksen kohderyhmä koostui ajokorttiasioiden ammattilaisista.
Tutkimuksessa ilmeni, että tiedonkulku poliisin ja Trafin välillä on ajoneuvoliikennejärjestelmän (ATJ) varassa, mutta sisäiseen viestintään toivottiin jatkossa käytettävän myös muita keinoja. Ajokieltoasioissa käytetty kirjallinen menettely koettiin tehokkaaksi ja resursseja säästäväksi. Poliisin syöttöoikeus rekisteriin poliisin tekemissä toimenpiteissä haluttiin säilyttää eikä asiakaspalvelun tasoa haluttu heikentää sähköisen palvelun lisääntymisestä huolimatta. Jatko-opetuksen suorittamisen valvonta,
ajo-oikeuden palautusprosessi ajokiellon jälkeen sekä ajokieltomenettely kokonaisuudessaan herättivät keskustelua. Poliisihallituksessa ja Trafissa suhtauduttiin uudistuksen toimivuuteen kuitenkin luottavaisin mielin. Valistus- ja tiedostustoimintaan haluttiin panostaa ja sisäistä palvelua erilaisin keinoin tehostaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tuleva ajokieltomenettely on todennäköisesti yhtä tehokas ja toimiva kuin nykyinenkin malli. Järjestelmän luotettavuus edellyttää kuitenkin ATJ:n tietojen aukottomuutta ja moitteetonta toimintavarmuutta. Ajokorttiprosessin tarkastelun avulla voidaan selvittää asiakaspolku ja käyttää tuloksia ATJ:n toiminnan tehostamiseen. Ajo-korttilakiuudistuksesta on syytä tiedottaa kattavasti ja ohjeistaa poliisin ja Trafin henkilökunta käyttämään yhteistä terminologiaa ja asiakaskieltä – tätä varten tarvitaan yhteiset keskustelufoorumit. Trafin muistutusmenettelyä ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan jatko-opetusasioita ja mahdollisuus toimittaa jatko-opetustodistus sähköisesti on tutkittava. Poliisin ajokorttiosaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi kannattaa perustaa ajokorttiammattilaisten yhteistyöryhmä. Luotua toimintamallia voidaan hyödyntää ulkomaalaislupa-asioiden mahdollisen siirron yhteydessä. Verkostoitumista muiden viranomaisten kanssa kannattaa selvittää asiakaskyselyn avulla.