Basel III:n vaikutus PK-yrityksien rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin
Hovi, Eero (2015)
Hovi, Eero
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503233453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503233453
Tiivistelmä
Kun Basel III kehystyö julkistettiin ja sen pääomavaatimuksiin tuomia muutoksia päästiin analysoimaan, esitettiin toistuvasti kysymyksiä siitä, miten se vaikuttaisi pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen. Basel III kiristää pankkien hyvänlaatuisen pääoman vaatimuksia ja tuo mukanaan uudenlaisia, tarvittaessa käyttöön otettavia keinoja, joiden on tarkoitus auttaa rahoituslaitoksia selviämään taloudellisesti huonompien aikojen läpi.
Useat tahot epäilivät, että nämä vaikutukset olisivat pankkirahoituksesta riippuvaisille PK-yrityksille haitallisia ja että ne kärsisivät muutoksista suuria yrityksiä enemmän. Huoli PK-yrityksistä on hyvin ymmärrettävää, sillä ne muodostavat huomattavan osan niin Suomen kuin muidenkin maiden taloudesta. Pelkona oli, että rahoitus tulisi kiristymään, eivätkä PK-yritykset enää löytäisi tarvittavia ulkoisen rahoituksen lähteitä laajentumisinvestointeihin ja uuden yrityksen rahoituksen järjestäminen hankaloituisi.
Opinnäytetyössä tarkastellaan PK-yritysten rahoitusta yleisesti ja selvitettiin miten yritysten ovat kokeneet pankkirahoituksen muuttuneen viime vuosina. Suurin osa PK-yrittäjistä kokee, että rahoitusvaatimukset ovat kiristyneet ja neljännes oli joutunut luopumaan suunnitelmistaan hankkeista, koska tarvittavaa rahoitusta ei saatu. Tämä taas on osaltaan johtanut siihen, että vain harva PK-yritys pyrkii laajentamaan toimintaansa ja yhä harvempi yritys edes hakee pankkirahoitusta.
Vaikka pankkien rinnalla on muitakin rahoituksenlähteitä ja niistä esimerkiksi Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa yrityksiä on vahvistettu, joutuu neljä viidestä uudesta yrityksestä tukeutumaan edelleen pankkirahoitukseen.
Siitä huolimatta, että PK-yritykset tuntevatkin rahoitusmahdollisuuksien heikenneen, ei niiden voida yksioikoisesti sanoa kärsineen suuria yrityksiä enemmän. Basel III –säännöstä ei myöskään voida ainakaan yksin syyttää näistä muutoksista, vaan on todettava, että rahoitukseen liittyvät ongelmat johtuvat tällä hetkellä enemmänkin kysynnän heikkoudesta. Basel III:n mukanaan tuomat muutokset vaikeuttaisivat PK-yritysten rahoitusta enemmänkin tilanteessa, jossa rahoituksen kysyntä olisi erittäin voimakasta.
Ratkaisuna rahoitusongelmiin voisi olla uusien vaihtoehtoisten rahoituslähteiden lisääminen ja vanhojen lähteiden vahvistaminen. Tämän ohella yrittäjyyteen liittyviä mielipiteitä tulisi kehittää suuntaan, joka sallii sekä onnistumisen, että epäonnistumisen. Tällainen kulttuuriympäristö kannustaisi yrittäjiä laajentamaan toimintaansa ottamalla siihen tarvittavaa rahoitusta ja rahoituksen kysyntä saataisiin vihdoin kasvuun.
Useat tahot epäilivät, että nämä vaikutukset olisivat pankkirahoituksesta riippuvaisille PK-yrityksille haitallisia ja että ne kärsisivät muutoksista suuria yrityksiä enemmän. Huoli PK-yrityksistä on hyvin ymmärrettävää, sillä ne muodostavat huomattavan osan niin Suomen kuin muidenkin maiden taloudesta. Pelkona oli, että rahoitus tulisi kiristymään, eivätkä PK-yritykset enää löytäisi tarvittavia ulkoisen rahoituksen lähteitä laajentumisinvestointeihin ja uuden yrityksen rahoituksen järjestäminen hankaloituisi.
Opinnäytetyössä tarkastellaan PK-yritysten rahoitusta yleisesti ja selvitettiin miten yritysten ovat kokeneet pankkirahoituksen muuttuneen viime vuosina. Suurin osa PK-yrittäjistä kokee, että rahoitusvaatimukset ovat kiristyneet ja neljännes oli joutunut luopumaan suunnitelmistaan hankkeista, koska tarvittavaa rahoitusta ei saatu. Tämä taas on osaltaan johtanut siihen, että vain harva PK-yritys pyrkii laajentamaan toimintaansa ja yhä harvempi yritys edes hakee pankkirahoitusta.
Vaikka pankkien rinnalla on muitakin rahoituksenlähteitä ja niistä esimerkiksi Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa yrityksiä on vahvistettu, joutuu neljä viidestä uudesta yrityksestä tukeutumaan edelleen pankkirahoitukseen.
Siitä huolimatta, että PK-yritykset tuntevatkin rahoitusmahdollisuuksien heikenneen, ei niiden voida yksioikoisesti sanoa kärsineen suuria yrityksiä enemmän. Basel III –säännöstä ei myöskään voida ainakaan yksin syyttää näistä muutoksista, vaan on todettava, että rahoitukseen liittyvät ongelmat johtuvat tällä hetkellä enemmänkin kysynnän heikkoudesta. Basel III:n mukanaan tuomat muutokset vaikeuttaisivat PK-yritysten rahoitusta enemmänkin tilanteessa, jossa rahoituksen kysyntä olisi erittäin voimakasta.
Ratkaisuna rahoitusongelmiin voisi olla uusien vaihtoehtoisten rahoituslähteiden lisääminen ja vanhojen lähteiden vahvistaminen. Tämän ohella yrittäjyyteen liittyviä mielipiteitä tulisi kehittää suuntaan, joka sallii sekä onnistumisen, että epäonnistumisen. Tällainen kulttuuriympäristö kannustaisi yrittäjiä laajentamaan toimintaansa ottamalla siihen tarvittavaa rahoitusta ja rahoituksen kysyntä saataisiin vihdoin kasvuun.