Lifestyle education in diabetes risk group : A quantitative study in restricted context
Väyrynen, Heikki; Hytönen, Terho (2015)
Lataukset:
Väyrynen, Heikki
Hytönen, Terho
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503243484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503243484
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella ja havainnoida diabetesriskiryhmään kuuluvien tutkimushenkilöiden elämäntapaohjausta kvantitatiivisesta näkökulmasta.
Opinnäytetyön aineisto koostuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön opis-kelijoista, joista tutkimukseen valikoitui ennakkovalinnan jälkeen viisi henkilöä. Ennakkovalinnan kriteeristöön asetimme alle 30 vuoden iän ja diabetesriskiryhmään kuulumisen. Osallistujille suoritettiin tutkimusmittaukset syyskuussa ja joulukuussa 2014, joihin heitä ohjeistettiin saapumaan ravinnotta. Ensimmäisten mittausten jälkeen joukolle annettiin elämäntapaohjausta, räätälöidyistä materiaaleista, ryhmätilanteena aihealueiden ollessa ravitsemus, liikunta ja päihteet.
Aineistot analysoitiin Microsoft Excel 2000 -ohjelmistolla. Tutkimusaineiston analyysissä tuloksia tarkasteltiin keskiarvojen muutosten ja persentiilifrekvenssien kautta. Aineistosta määritettiin myös mediaanit, ääriarvot, neljänneskvartiillit ja keskihajonnat. Aineiston pienuuden vuoksi t-testiä ei tehty. Tämän tutkimuksen mukaan ryhmätoteutuksena tarjottu elämäntapaohjaus näyttäytyy, tässä rajatussa kontekstissa, tehokkaana tapana suhteessa mitattuihin fysiologisiin arvoihin. Elämäntapaohjauksen merkitys opinnäytetyömme tutkimushenkilöiden keskuudessa on selkeästi ollut liikkeelle laittava tekijä, jonka avulla tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat saaneet ennaltaehkäisevästi pienennettyä diabetesriskiään. Tutkimushenkilöryhmässä merkittävimmät muutokset näyttäytyivät systolisen verenpaineen, paastoverensokerin ja kehon painon laskemisena. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, kuinka yksilöllistä näkökulmaa voidaan integroida kokonaisvaltaiseen, ryhmässä toteutettuun, elämäntapaohjaukseen tai muuhun vastaavaan interventiotoimintaan.
Opinnäytetyön aineisto koostuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön opis-kelijoista, joista tutkimukseen valikoitui ennakkovalinnan jälkeen viisi henkilöä. Ennakkovalinnan kriteeristöön asetimme alle 30 vuoden iän ja diabetesriskiryhmään kuulumisen. Osallistujille suoritettiin tutkimusmittaukset syyskuussa ja joulukuussa 2014, joihin heitä ohjeistettiin saapumaan ravinnotta. Ensimmäisten mittausten jälkeen joukolle annettiin elämäntapaohjausta, räätälöidyistä materiaaleista, ryhmätilanteena aihealueiden ollessa ravitsemus, liikunta ja päihteet.
Aineistot analysoitiin Microsoft Excel 2000 -ohjelmistolla. Tutkimusaineiston analyysissä tuloksia tarkasteltiin keskiarvojen muutosten ja persentiilifrekvenssien kautta. Aineistosta määritettiin myös mediaanit, ääriarvot, neljänneskvartiillit ja keskihajonnat. Aineiston pienuuden vuoksi t-testiä ei tehty. Tämän tutkimuksen mukaan ryhmätoteutuksena tarjottu elämäntapaohjaus näyttäytyy, tässä rajatussa kontekstissa, tehokkaana tapana suhteessa mitattuihin fysiologisiin arvoihin. Elämäntapaohjauksen merkitys opinnäytetyömme tutkimushenkilöiden keskuudessa on selkeästi ollut liikkeelle laittava tekijä, jonka avulla tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat saaneet ennaltaehkäisevästi pienennettyä diabetesriskiään. Tutkimushenkilöryhmässä merkittävimmät muutokset näyttäytyivät systolisen verenpaineen, paastoverensokerin ja kehon painon laskemisena. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, kuinka yksilöllistä näkökulmaa voidaan integroida kokonaisvaltaiseen, ryhmässä toteutettuun, elämäntapaohjaukseen tai muuhun vastaavaan interventiotoimintaan.