Helmimyllyjen läpimenoaikojen lyhentäminen : maalin valmistuksessa
Nurminen, Mikael (2015)
Nurminen, Mikael
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503123072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503123072
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Teknos Oy:lle, joka on Euroopan johtavia teollisuusmaalien valmistajia ja omaa vahvan aseman kauppa- ja rakennusmaaleissa. Työn tarkoituksena oli löytää nopeampi jauhatustapa maalin helmimyllyjauhatukseen. Työn tavoitteena oli lyhentää maalin helmimyllyjauhatuksen läpimenoaikaa.
Kirjallisuusosassa on keskitytty maalinvalmistus prosessiin ja maalien ominaisuuksiin. Työssä on tarkemmin kerrottu jauhatuksen teoriasta ja jauhatuksessa käytettävistä laitteista.
Työhön valittiin kolme erilaista vaikeasti jauhaantuvaa maalia A, B ja C. Maaleja tutkittiin kolmella eri jauhatustavalla a, b ja c. Maaleilla A, B ja C suoritettiin kaikilla kolmella jauha-tustavalla a, b ja c kolmen toistokokeen sarja, missä määritettiin kunkin jauhatustavan läpimenoaika. Kokeet tehtiin kolmessa lohkossa, mitkä oli täysin satunnaistettu, jotta saadut tulokset olisivat tilastollisesti riippumattomia. Saadut tulokset analysoitiin yksisuuntaisella (ANOVA) varianssianalyysillä. Laitteiden nimet ja maalien nimet oli muutettu, koska ne ovat merkityksettömiä asioita insinöörityön kannalta.
Tutkimustulokset osoittivat, että jauhatustapojen a, b ja c välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa. Tulosten perusteella helmimyllyjauhatuksen läpimenoaikoja voidaan lyhentää jauhatustapaa vaihtamalla.
Työn tavoite saavutettiin löytämällä jauhatustapa millä saadaan helmimyllyjauhatuksen läpimenoaikoja lyhyemmäksi. Lisäksi saatiin hyödyllistä tietoa jatkokehityksen kannalta.
Kirjallisuusosassa on keskitytty maalinvalmistus prosessiin ja maalien ominaisuuksiin. Työssä on tarkemmin kerrottu jauhatuksen teoriasta ja jauhatuksessa käytettävistä laitteista.
Työhön valittiin kolme erilaista vaikeasti jauhaantuvaa maalia A, B ja C. Maaleja tutkittiin kolmella eri jauhatustavalla a, b ja c. Maaleilla A, B ja C suoritettiin kaikilla kolmella jauha-tustavalla a, b ja c kolmen toistokokeen sarja, missä määritettiin kunkin jauhatustavan läpimenoaika. Kokeet tehtiin kolmessa lohkossa, mitkä oli täysin satunnaistettu, jotta saadut tulokset olisivat tilastollisesti riippumattomia. Saadut tulokset analysoitiin yksisuuntaisella (ANOVA) varianssianalyysillä. Laitteiden nimet ja maalien nimet oli muutettu, koska ne ovat merkityksettömiä asioita insinöörityön kannalta.
Tutkimustulokset osoittivat, että jauhatustapojen a, b ja c välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa. Tulosten perusteella helmimyllyjauhatuksen läpimenoaikoja voidaan lyhentää jauhatustapaa vaihtamalla.
Työn tavoite saavutettiin löytämällä jauhatustapa millä saadaan helmimyllyjauhatuksen läpimenoaikoja lyhyemmäksi. Lisäksi saatiin hyödyllistä tietoa jatkokehityksen kannalta.