Viittomakielisten kuurojen kokemuksia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluista
Hyypiä, Mirja (2015)
Hyypiä, Mirja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504013796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504013796
Tiivistelmä
Viittomakielisten kuurojen käyttäjäkokemukset sosiaali- ja terveyspalveluissa on vähän tutkittu aihe. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen takia sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muuttuneet. Jotta tasavertainen oikeus hyvään terveyteen toteutuisi, täytyy palveluja kehittää myös viittomakielisten kuurojen kokemuksiin ja mielipiteisiin perustuen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä viittomakielisten kuurojen kokemuksia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) palveluista. Tavoitteena oli saada tietoa Eksoten palvelujen toimivuudesta viittomakielisten kuurojen näkökulmasta ja tarjota uutta tietoa Eksoten kehitystyöhön.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella, eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen, mikä tarkoittaa, että tutkimuksen kohteena ovat ihmisten kokemukset. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja sähköpostitse lähetetyillä avoimilla kyselyillä elo- ja marraskuun välillä 2014. Teemahaastatteluihin osallistui 7 henkilöltä ja avoimiin kysymyksiin vastasi kaksi henkilöä. Haastatteluissa oli läsnä viittomakielen tulkki, joka käänsi haastateltavan viittomat puheeksi haastattelun nauhoittamista varten. Nauhoitettu haastatteluaineisto litteroitiin ja kaikki kirjallinen aineisto, litteroidut haastattelut ja avoimet kysymykset, analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa ilmeni vaihtelevia kokemuksia Eksoten palveluista ja esille nousi monia kehitysehdotuksia Eksoten palveluihin. Palvelun onnistumisessa korostui mahdollisuus kommunikoida viittomakielellä. Muita tekijöitä palvelun onnistumiseen oli viittomakielisyyden huomiointi ja henkilökunnan hyväksi koettu asenne. Eksoten palveluiden tavoitettavuuteen vaikutti käytetty yhteydenottokeino ja viittomakielisen kuuron suomen kielen taito. Tavoitettavuus ei vaikuttanut tasavertaiselta verrattaessa kuulevaan asiakkaaseen. Huonon kokemuksen palvelusta aiheutti muun muassa huono kokemus kommunikaatiosta, tiedonsaannin riittämättömyys, henkilökunnan vääräksi koettu asenne ja tulkkauspalvelun käytön estyminen. Viittomakieliset kuurot asiakkaat toivoivat esimerkiksi viittomakieltä osaavaa henkilökuntaa ja lisää mahdollisuuksia kirjalliseen kommunikaatioon.
Jatkotutkimusaiheina voisi olla esimerkiksi viittomakielisten kuurojen kokemuksia toisessa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelupiirissä. Toiminnallisena opinnäytetyönä voisi olla lisäksi opaskansio henkilökunnalle, johon on koottu selkeitä ohjeita ja keinoja onnistuneeseen vuorovaikutukseen viittomakielisen kuuron kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella, eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen, mikä tarkoittaa, että tutkimuksen kohteena ovat ihmisten kokemukset. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja sähköpostitse lähetetyillä avoimilla kyselyillä elo- ja marraskuun välillä 2014. Teemahaastatteluihin osallistui 7 henkilöltä ja avoimiin kysymyksiin vastasi kaksi henkilöä. Haastatteluissa oli läsnä viittomakielen tulkki, joka käänsi haastateltavan viittomat puheeksi haastattelun nauhoittamista varten. Nauhoitettu haastatteluaineisto litteroitiin ja kaikki kirjallinen aineisto, litteroidut haastattelut ja avoimet kysymykset, analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa ilmeni vaihtelevia kokemuksia Eksoten palveluista ja esille nousi monia kehitysehdotuksia Eksoten palveluihin. Palvelun onnistumisessa korostui mahdollisuus kommunikoida viittomakielellä. Muita tekijöitä palvelun onnistumiseen oli viittomakielisyyden huomiointi ja henkilökunnan hyväksi koettu asenne. Eksoten palveluiden tavoitettavuuteen vaikutti käytetty yhteydenottokeino ja viittomakielisen kuuron suomen kielen taito. Tavoitettavuus ei vaikuttanut tasavertaiselta verrattaessa kuulevaan asiakkaaseen. Huonon kokemuksen palvelusta aiheutti muun muassa huono kokemus kommunikaatiosta, tiedonsaannin riittämättömyys, henkilökunnan vääräksi koettu asenne ja tulkkauspalvelun käytön estyminen. Viittomakieliset kuurot asiakkaat toivoivat esimerkiksi viittomakieltä osaavaa henkilökuntaa ja lisää mahdollisuuksia kirjalliseen kommunikaatioon.
Jatkotutkimusaiheina voisi olla esimerkiksi viittomakielisten kuurojen kokemuksia toisessa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelupiirissä. Toiminnallisena opinnäytetyönä voisi olla lisäksi opaskansio henkilökunnalle, johon on koottu selkeitä ohjeita ja keinoja onnistuneeseen vuorovaikutukseen viittomakielisen kuuron kanssa.