Arviointiselvitys Oulun diakonissalaitoksen säätiön toteuttaman Bitti-työllistämishankkeen vaikuttavuudesta
Granholm, Mari (2015)
Granholm, Mari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504063947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504063947
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Oulun Diakonissalaitoksen säätiön koordinoimaa Bitti- hanketta. Bitti-hankkeen tavoitteena on edistää teknisten alojen työnhakijoiden työllistymistä ja sen kautta myös vaikuttaa henkilöiden hyvinvointiin. Hanke sisältää työnhakuvalmennusta, sekä yksilöllistä palveluohjausta ja tavoitteena on löytää asiakkaille työ- tai opiskelupaikka sekä saada asiakkaat aktivoitumaan itsenäiseen työnhakuun.
Tutkimus toteutettiin realistisen arviointitutkimuksen lähtökohdista. Tutkimuksessa arvioitiin Bitti-hankkeen vaikuttavuutta hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden työelämään aktivoitumiselle sekä eri elämän osa-alueisiin, kuten kokemukseen yksilöllisestä ja ryhmäntuesta. Tuloksissa tarkasteltiin myös työnhakija-asiakkaiden työttömyysjakson pituuden merkitystä Bitti-hankkeen vaikuttavuuteen. Opinnäytetyön tuloksilla on tavoiteltu myös tietoa, miten Bitti-hanketta olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla puhelimitse 34 henkilöä ja s-postitse 1 henkilö.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan työttömyyttä kuntoutuksen viitekehyksestä. Työttömyyttä tarkastellaan laajemmalti yksilön hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään työttömien työelämään aktivoimista, sekä esitellään muutama valtakunnallinen työllisyyshanke.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta Bitti-hankkeen vaikuttavan positiivisesti asiakkaiden työnhaun aktiivisuuteen sekä yksilöllisen, että ryhmän tuen kautta. Työttömyyden keston merkitys Bitti-hankkeen vaikuttavuuteen ei ole kovin suurta. Kuitenkin nähtävissä on, että pitkäaikaistyöttömät hyötyivät merkittävästi oman osaamisen kartoittamisesta ja heillä oli harvemmin valmiita koulutussuunnitelmia verrattuna alle vuoden työttömänä olleisiin. Alle vuoden työttömänä olleet kokivat verkostoitumisen olevan merkityksellistä heidän työllistymiseensä ja he uskoivat myös työllistymiseensä erilaisten työllistymistoimien avulla. Pitkäaikaistyöttömät nostivat esiin yleisen työmarkkinatilanteen paranemisen parhaimpana työllistymisen keinona, joten voidaan päätellä että pidemmän työttömyyden jälkeen oman aktiivisuuden merkitystä ei nähdä enää niin suurena työllistymistä edistävänä tekijänä. Työttömyyden kestosta riippumatta suurin osa asiakkaista koki sekä kouluttautumisen, että tuen (Bitin kaltaisen palvelun) saamisen merkityksellisenä työllistymisen keinona. Keskeistä on, että Bitti-hanke oli selkeästi saanut asiakkaat tiedostamaan omaa osaamistaan ja suunnittelemaan omaa yksilöllistä työllistymisen polkua.
Tutkimus toteutettiin realistisen arviointitutkimuksen lähtökohdista. Tutkimuksessa arvioitiin Bitti-hankkeen vaikuttavuutta hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden työelämään aktivoitumiselle sekä eri elämän osa-alueisiin, kuten kokemukseen yksilöllisestä ja ryhmäntuesta. Tuloksissa tarkasteltiin myös työnhakija-asiakkaiden työttömyysjakson pituuden merkitystä Bitti-hankkeen vaikuttavuuteen. Opinnäytetyön tuloksilla on tavoiteltu myös tietoa, miten Bitti-hanketta olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla puhelimitse 34 henkilöä ja s-postitse 1 henkilö.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan työttömyyttä kuntoutuksen viitekehyksestä. Työttömyyttä tarkastellaan laajemmalti yksilön hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään työttömien työelämään aktivoimista, sekä esitellään muutama valtakunnallinen työllisyyshanke.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta Bitti-hankkeen vaikuttavan positiivisesti asiakkaiden työnhaun aktiivisuuteen sekä yksilöllisen, että ryhmän tuen kautta. Työttömyyden keston merkitys Bitti-hankkeen vaikuttavuuteen ei ole kovin suurta. Kuitenkin nähtävissä on, että pitkäaikaistyöttömät hyötyivät merkittävästi oman osaamisen kartoittamisesta ja heillä oli harvemmin valmiita koulutussuunnitelmia verrattuna alle vuoden työttömänä olleisiin. Alle vuoden työttömänä olleet kokivat verkostoitumisen olevan merkityksellistä heidän työllistymiseensä ja he uskoivat myös työllistymiseensä erilaisten työllistymistoimien avulla. Pitkäaikaistyöttömät nostivat esiin yleisen työmarkkinatilanteen paranemisen parhaimpana työllistymisen keinona, joten voidaan päätellä että pidemmän työttömyyden jälkeen oman aktiivisuuden merkitystä ei nähdä enää niin suurena työllistymistä edistävänä tekijänä. Työttömyyden kestosta riippumatta suurin osa asiakkaista koki sekä kouluttautumisen, että tuen (Bitin kaltaisen palvelun) saamisen merkityksellisenä työllistymisen keinona. Keskeistä on, että Bitti-hanke oli selkeästi saanut asiakkaat tiedostamaan omaa osaamistaan ja suunnittelemaan omaa yksilöllistä työllistymisen polkua.