”Mä olen köyhän perheen lapsi, mutta en ikinä ajatellu, että tollasessa jonossa olisin” : Kysely- ja haastattelututkimus yli 65-vuotiaille tamperelaisille ruoka-avun saajille
Niemi, Hanna (2015)
Niemi, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073969
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla on Itä-Suomen yliopiston johtama valtakunnallinen ruoka-apututkimushanke, jossa selvitettiin ruoka-avun asiakkaiden taustoja, koettua hyvinvointia, tulonsiirtoja, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä sekä kokemuksia ruoka-avusta. Tampereen osalta aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2013.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä siitä, mikä tai mitkä tekijät ovat yli 65-vuotiaiden eläkeläisten näkemyksen mukaan johtaneet hakeutumiseen ruoka-avun piiriin. Lisäksi kartoitettiin ruoka-avun merkitystä ikäihmisten arjessa sekä taloudellista pärjäämistä ja tulevaisuuden ajatuksia.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällisen tutkimuksen aineisto koostui Tampereen tutkimuksen iäkkäimmän ryhmän, yli 65-vuotiaiden, osuudesta, joita vastanneissa oli 40. Aineisto oli kerätty kolmesta ruoanjakelupisteestä: Tampereen ev. lut. seurakunnan RuokaNysseltä, Tampereen adventtiseurakunnalta ja Kaksi Denaria ry:ltä. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla ikä-luokkaan kuuluvia ruoka-avun asiakkaita alkuvuodesta 2014. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisen analyysin avulla. Laadullisen aineiston analysointiin käytettiin sekä narratiivista lähestymistapaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan ruokajonoon päätymisen taustalla on pienituloisuuden aiheuttamat toimeentulo-ongelmat, jotka ovat syntyneet aiemmassa elämänvaiheessa tai eläkkeelle jäämisen myötä. Toimeentulo-ongelmien syntyyn varhaisemmassa vaiheessa olivat vaikuttaneet mm. pitkäaikaistyöttömyys tai muuten vähäinen työvuosien kertymä, terveydelliset ongelmat ja puolison menettäminen. Tulosten perusteella ruoka-avulla on muitakin merkityksiä kuin ruoanhaku, kuten sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden tarpeiden täyttäminen. Ruokajonoon tuo myös läheisten huono taloudellinen tilanne. Vaikka ruoka-apu on ikäihmisille tärkeää pärjäämisen kannalta, esille tuli kyky sopeutua niukkuuteen. Ikäihmiset olivat huomattavan tyytyväisiä henkiseen terveyteensä. Parempaan tulevaisuuteen usko oli laimeaa, elettiin päivä kerrallaan -ajatuksella.
Tämän opinnäytetyön tulokset tukevat aiempia tutkimuksia. Ikäihmisten hyvinvointia vahvistaisi sosiaalisen ohjauksen ja neuvonnan tuominen ruokajonoon. Ruoka-avun ikäihmisiä koskevaa tutkimusta voisi jatkaa kartoittamalla muun avun tarpeita esimerkiksi ryhmähaastatteluilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä siitä, mikä tai mitkä tekijät ovat yli 65-vuotiaiden eläkeläisten näkemyksen mukaan johtaneet hakeutumiseen ruoka-avun piiriin. Lisäksi kartoitettiin ruoka-avun merkitystä ikäihmisten arjessa sekä taloudellista pärjäämistä ja tulevaisuuden ajatuksia.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä ja laadullista aineistoa. Määrällisen tutkimuksen aineisto koostui Tampereen tutkimuksen iäkkäimmän ryhmän, yli 65-vuotiaiden, osuudesta, joita vastanneissa oli 40. Aineisto oli kerätty kolmesta ruoanjakelupisteestä: Tampereen ev. lut. seurakunnan RuokaNysseltä, Tampereen adventtiseurakunnalta ja Kaksi Denaria ry:ltä. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla ikä-luokkaan kuuluvia ruoka-avun asiakkaita alkuvuodesta 2014. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisen analyysin avulla. Laadullisen aineiston analysointiin käytettiin sekä narratiivista lähestymistapaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan ruokajonoon päätymisen taustalla on pienituloisuuden aiheuttamat toimeentulo-ongelmat, jotka ovat syntyneet aiemmassa elämänvaiheessa tai eläkkeelle jäämisen myötä. Toimeentulo-ongelmien syntyyn varhaisemmassa vaiheessa olivat vaikuttaneet mm. pitkäaikaistyöttömyys tai muuten vähäinen työvuosien kertymä, terveydelliset ongelmat ja puolison menettäminen. Tulosten perusteella ruoka-avulla on muitakin merkityksiä kuin ruoanhaku, kuten sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden tarpeiden täyttäminen. Ruokajonoon tuo myös läheisten huono taloudellinen tilanne. Vaikka ruoka-apu on ikäihmisille tärkeää pärjäämisen kannalta, esille tuli kyky sopeutua niukkuuteen. Ikäihmiset olivat huomattavan tyytyväisiä henkiseen terveyteensä. Parempaan tulevaisuuteen usko oli laimeaa, elettiin päivä kerrallaan -ajatuksella.
Tämän opinnäytetyön tulokset tukevat aiempia tutkimuksia. Ikäihmisten hyvinvointia vahvistaisi sosiaalisen ohjauksen ja neuvonnan tuominen ruokajonoon. Ruoka-avun ikäihmisiä koskevaa tutkimusta voisi jatkaa kartoittamalla muun avun tarpeita esimerkiksi ryhmähaastatteluilla.