Yli 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmä kappaletavarakuljetuksiin
Ylipukki, Antti (2015)
Ylipukki, Antti
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504084066
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin raskaassa ajoneuvokalustossa käytettävien yli 76 tonnia painavien yhdistelmien mahdollistamista kappaletavarakuljetuksissa Suomen sisäisessä tieliikenteessä. Materiaalina on käytetty valmistajilta, jälleenmyyjiltä ja korjaamoilta saatuja sekä internetsivustoilta löytyviä tietoja. Aiheena niin kutsutut HCT-yhdistelmät ovat ajankohtaisia, koska ajoneuvoyrittäjät etsivät uusia ratkaisuja kannattavampaan yrittämiseen. Suomessa otettiin käyttöön uudet painoluokat 1.10.2013. Uudet massat ja mitat ovat voimassa siirtymäkauden 30.4.2018 saakka.
Työn alussa on lueteltu kuljetusalan sanoja ja lyhenteitä, minkä jälkeen selvitetty lakien ja standardien asettamat rajoitukset, jotka koskevat yhdistelmien rakennetta ja käyttöä yleisillä teillä. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien liikennöintiä rajoittavat ja tiestön kunnossapitoa hallinnoivat virastot kuten paikalliset ELY-keskukset. Työssä on myös kartoitettu, miten kuljetuskaluston suuremmat kokonaismassat vaikuttavat esimerkiksi päästöihin ja energiatehokkuuteen. Lisäksi on selvitty raskaan ajoneuvokaluston muutokset vuosien varrelta, joihin kuuluvat paino, akseleiden lukumäärä, korkeus ja pituus. Opinnäytetyössä vertaillaan kahta eri moduuliyhdistelmää.
Veto- ja kytkentälaitteita koskevat standardit ja määräykset sekä laskentakaavat on havainnollistettu esimerkkien avulla. Lisäksi on esitetty veto- ja kytkentälaitteiden sijoitus sekä kiinnitystä koskevat rajoitukset standardien mukaisesti. Työssä on esitetty vetopalkin kiinnitykseen tarvittavat osat ja materiaalivaatimukset sekä muokkauksen rajoitteet. Vetopalkin sijoitus puoliperävaunun takaosaan sekä sivulevyjen vahvistaminen on esitetty esimerkin avulla. HCT-yhdistelmien vertailuun on kirjattu hyödyt ja haitat.
Työn alussa on lueteltu kuljetusalan sanoja ja lyhenteitä, minkä jälkeen selvitetty lakien ja standardien asettamat rajoitukset, jotka koskevat yhdistelmien rakennetta ja käyttöä yleisillä teillä. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien liikennöintiä rajoittavat ja tiestön kunnossapitoa hallinnoivat virastot kuten paikalliset ELY-keskukset. Työssä on myös kartoitettu, miten kuljetuskaluston suuremmat kokonaismassat vaikuttavat esimerkiksi päästöihin ja energiatehokkuuteen. Lisäksi on selvitty raskaan ajoneuvokaluston muutokset vuosien varrelta, joihin kuuluvat paino, akseleiden lukumäärä, korkeus ja pituus. Opinnäytetyössä vertaillaan kahta eri moduuliyhdistelmää.
Veto- ja kytkentälaitteita koskevat standardit ja määräykset sekä laskentakaavat on havainnollistettu esimerkkien avulla. Lisäksi on esitetty veto- ja kytkentälaitteiden sijoitus sekä kiinnitystä koskevat rajoitukset standardien mukaisesti. Työssä on esitetty vetopalkin kiinnitykseen tarvittavat osat ja materiaalivaatimukset sekä muokkauksen rajoitteet. Vetopalkin sijoitus puoliperävaunun takaosaan sekä sivulevyjen vahvistaminen on esitetty esimerkin avulla. HCT-yhdistelmien vertailuun on kirjattu hyödyt ja haitat.