Vastasyntyneen ihokontakti lapsivuodeosastolla - Kysely kätilöille ihokontaktin toteutumisesta
Kovaniemi, Anne (2015)
Kovaniemi, Anne
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504094104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504094104
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto
________________________________________
Tekijä: Anne Kovaniemi
Opinnäytetyön nimi: Vastasyntyneen ihokontakti lapsivuodeosastolla – Kysely kätilöille ihokontaktin toteutumisesta
Työn ohjaajat: Minna Manninen ja Ulla Paananen
Työn valmistumislukukausi ja – vuosi: Kevät 2015
Sivumäärä: 38 + 7 liitesivua
________________________________________
Ihokontakti on asia, jota tällä hetkellä korostetaan tärkeänä imetystä edistävänä tekijänä. Se sisältyykin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisiin suositeltaviin hoitokäytäntöihin, joiden tarkoitus on edistää imetyksen onnistumista ja kestoa. Ihokontaktilla on tutkitusti paljon muitakin positiivisia vaikutuksia vastasyntyneelle ja vanhemmille. Usein puhutaan varhaisesta ihokontaktista, jolla tarkoitetaan välittömästi syntymän jälkeen tapahtuvaa ihokontaktia. Nykyisin vanhempia kannustetaan pitämään vastasyntynyttä ihokontaktissa myös lapsivuodeosastolla ja tämän ajanjakson jälkeen, jolloin puhutaan pidennetystä ihokontaktista. Opinnäytetyöni koskee nimenomaan pidennettyä ihokontaktia, kun äiti ja vauva ovat siirtyneet lapsivuodeosastolle.
Opinnäytetyöni on määrällinen tutkimus ja sen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ihokontaktin toteutumisesta vastasyntyneen ja vanhempien välillä Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla 13. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli kuvata mitkä tekijät kätilön näkökulmasta edistävät ja estävät ihokontaktin toteutumista. Toisena tutkimusongelmana oli kuvata millaisia vaikutuksia toteutuneella ihokontaktilla on. Olen kerännyt tutkimusaineiston laatimallani kyselylomakkeella Webropol - kyselytutkimussovelluksen kautta. Tutkittavia olivat kaikki osaston 13 kätilöt. Kyselyn vastausprosentti oli 62 %. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista kehittää osaston käytännön työtä mahdollistaen kaikille perheille tasa-arvoiset hoitotyön toiminnot ihokontaktin toteutumiseksi.
Tutkimustulosten mukaan ihokontaktin toteutumista edistäviä tekijöitä ovat kätilöiden tietämys ihokontaktista, osaston perhekeskeinen ja vauvamyönteinen toiminta, vanhempien positiivinen asenne ihokontaktiin ja kätilöiden kokemukset siitä, että ihokontaktilla on paljon hyötyjä sekä vastasyntyneelle että vanhemmille. Tutkimustulosten mukaan ihokontaktin toteutumista estävät erityisesti kätilöiden ajanpuute ja vanhempien tietämättömyys ihokontaktista ja sen hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan kätilöt kokevat ihokontaktilla olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa vastasyntyneen elintoimintoihin, vastasyntyneen ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen, imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä äidin synnytyksestä toipumiseen. Hyvä jatkokehitysidea olisi tutkia vanhempien tietoisuutta ihokontaktista. Vanhemmille voisi kehittää tiedotteen ihokontaktista jaettavaksi neuvolassa.
________________________________________
Asiasanat: ihokontakti, vastasyntynyt, lapsivuodeosasto, varhainen vuorovaikutus, imetys
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto
________________________________________
Tekijä: Anne Kovaniemi
Opinnäytetyön nimi: Vastasyntyneen ihokontakti lapsivuodeosastolla – Kysely kätilöille ihokontaktin toteutumisesta
Työn ohjaajat: Minna Manninen ja Ulla Paananen
Työn valmistumislukukausi ja – vuosi: Kevät 2015
Sivumäärä: 38 + 7 liitesivua
________________________________________
Ihokontakti on asia, jota tällä hetkellä korostetaan tärkeänä imetystä edistävänä tekijänä. Se sisältyykin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisiin suositeltaviin hoitokäytäntöihin, joiden tarkoitus on edistää imetyksen onnistumista ja kestoa. Ihokontaktilla on tutkitusti paljon muitakin positiivisia vaikutuksia vastasyntyneelle ja vanhemmille. Usein puhutaan varhaisesta ihokontaktista, jolla tarkoitetaan välittömästi syntymän jälkeen tapahtuvaa ihokontaktia. Nykyisin vanhempia kannustetaan pitämään vastasyntynyttä ihokontaktissa myös lapsivuodeosastolla ja tämän ajanjakson jälkeen, jolloin puhutaan pidennetystä ihokontaktista. Opinnäytetyöni koskee nimenomaan pidennettyä ihokontaktia, kun äiti ja vauva ovat siirtyneet lapsivuodeosastolle.
Opinnäytetyöni on määrällinen tutkimus ja sen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ihokontaktin toteutumisesta vastasyntyneen ja vanhempien välillä Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla 13. Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli kuvata mitkä tekijät kätilön näkökulmasta edistävät ja estävät ihokontaktin toteutumista. Toisena tutkimusongelmana oli kuvata millaisia vaikutuksia toteutuneella ihokontaktilla on. Olen kerännyt tutkimusaineiston laatimallani kyselylomakkeella Webropol - kyselytutkimussovelluksen kautta. Tutkittavia olivat kaikki osaston 13 kätilöt. Kyselyn vastausprosentti oli 62 %. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista kehittää osaston käytännön työtä mahdollistaen kaikille perheille tasa-arvoiset hoitotyön toiminnot ihokontaktin toteutumiseksi.
Tutkimustulosten mukaan ihokontaktin toteutumista edistäviä tekijöitä ovat kätilöiden tietämys ihokontaktista, osaston perhekeskeinen ja vauvamyönteinen toiminta, vanhempien positiivinen asenne ihokontaktiin ja kätilöiden kokemukset siitä, että ihokontaktilla on paljon hyötyjä sekä vastasyntyneelle että vanhemmille. Tutkimustulosten mukaan ihokontaktin toteutumista estävät erityisesti kätilöiden ajanpuute ja vanhempien tietämättömyys ihokontaktista ja sen hyödyistä. Tutkimustulosten mukaan kätilöt kokevat ihokontaktilla olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa vastasyntyneen elintoimintoihin, vastasyntyneen ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen, imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä äidin synnytyksestä toipumiseen. Hyvä jatkokehitysidea olisi tutkia vanhempien tietoisuutta ihokontaktista. Vanhemmille voisi kehittää tiedotteen ihokontaktista jaettavaksi neuvolassa.
________________________________________
Asiasanat: ihokontakti, vastasyntynyt, lapsivuodeosasto, varhainen vuorovaikutus, imetys