Merijärven ja Pyhäjoen alueen verkon kehittämissuunnitelma
Kainulainen, Maria (2015)
Kainulainen, Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134242
Tiivistelmä
9.8.2013 voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki toi mukanaan paljon verkkoyhtiöitä koskevia muutoksia ja toimitusvarmuuden parantamiseen liittyviä vaatimuksia. Tarve lakimuutokselle tuli 2000-luvulla selvästi voimistuneiden luonnonilmiöiden myötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella uudistuneen sähkömarkkinalain vaikutuksia verkkoyhtiöiden suunnitteluperiaatteisiin ja verkostoinvestointien kehitykseen. Työn tavoitteena oli laatia Merijärven ja Pyhäjoen alueille verkonkehittämissuunnitelmat huomioiden sähkömarkkinalain muutokset verkon kehittämisen vaatimuksista sekä suurhäiriökestoisuuden parantamisesta. Tuloksia tarkasteltiin luotettavuutta kuvaavien tunnuslukujen, kaapelointiasteen kehittymisen, keskeytyksistä aiheutuneen haitan ja sähkömarkkinalain laatuvaatimusten piiriin saatavan asiakasmäärän valossa.
Kaapelointihankkeiden myötä Pyhäjoen alueen keskijänniteverkon kaapelointiaste nousee 25 prosentista 39 prosenttiin ja Merijärven alueen keskijänniteverkon kaapelointiaste 2 prosentista 25 prosenttiin. Sähkömarkkinalain laatuvaatimusten piiriin tarkastellun alueen asiakkaista Pyhäjoella saadaan 81 prosenttia ja Merijärvellä 64 prosenttia. Luotettavuuslaskentasovelluksen (RNA) avulla saatujen verkon luotettavuutta kuvaavien tunnuslukujen mukaan kaapelointihankkeilla saadaan keskeytysten keskipituutta, keskeytysten keskimääräistä kestoaikaa ja keskeytysten keskimääräistä lukumäärää asiakkaalla vuodessa laskettua merkittävästi. Myös keskeytyksistä aiheutuneisiin kustannuksiin kaapeloinnilla on merkittävä vaikutus.
Alueluokkien 1–3 kaapelointihankkeilla saadaan suhteellisen pienellä kaapelointimäärällä paljon asiakkaita sähkömarkkinalain vaatimusten piiriin ja merkittäviä hyötyjä verkon kokonaistoimitusvarmuuden kannalta. Pyhäjoen ja Merijärven alueiden tarkastellut keskijännitelähdöt ovat näiden kehittämissuunnitelmien jälkeen tilanteessa, josta suunnittelua voidaan jatkaa pienitehoisille haja-asutusalueiden keskijänniteverkoille laadittujen priorisointiperiaatteiden mukaisesti.
Kaapelointihankkeiden myötä Pyhäjoen alueen keskijänniteverkon kaapelointiaste nousee 25 prosentista 39 prosenttiin ja Merijärven alueen keskijänniteverkon kaapelointiaste 2 prosentista 25 prosenttiin. Sähkömarkkinalain laatuvaatimusten piiriin tarkastellun alueen asiakkaista Pyhäjoella saadaan 81 prosenttia ja Merijärvellä 64 prosenttia. Luotettavuuslaskentasovelluksen (RNA) avulla saatujen verkon luotettavuutta kuvaavien tunnuslukujen mukaan kaapelointihankkeilla saadaan keskeytysten keskipituutta, keskeytysten keskimääräistä kestoaikaa ja keskeytysten keskimääräistä lukumäärää asiakkaalla vuodessa laskettua merkittävästi. Myös keskeytyksistä aiheutuneisiin kustannuksiin kaapeloinnilla on merkittävä vaikutus.
Alueluokkien 1–3 kaapelointihankkeilla saadaan suhteellisen pienellä kaapelointimäärällä paljon asiakkaita sähkömarkkinalain vaatimusten piiriin ja merkittäviä hyötyjä verkon kokonaistoimitusvarmuuden kannalta. Pyhäjoen ja Merijärven alueiden tarkastellut keskijännitelähdöt ovat näiden kehittämissuunnitelmien jälkeen tilanteessa, josta suunnittelua voidaan jatkaa pienitehoisille haja-asutusalueiden keskijänniteverkoille laadittujen priorisointiperiaatteiden mukaisesti.