"Kasvaa heikoksi" : Tanssi- ja liiketerapeuttinen toiminta aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden henkisen hyvinvoinnin edistäjänä
Talvitie, Maria (2015)
Talvitie, Maria
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504134244
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin tanssi- ja liiketerapeuttisen toiminnan vaikutuksia aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden henkiseen hyvinvointiin. Monioireiselle AVH:lle tyypilliset masennusoireet ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja, mikä vaikuttaa usein myös kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen.
Afasiakeskuksen päivätoiminnan kävijöistä muodostunut seitsemän naisen ryhmä tutustui kehotyöskentelyyn syksyllä 2014 viisi kertaa kokoontuneen työpajan aikana. Valittu tutkimusstrategia oli fenomenologinen tapaustutkimus, jossa haastattelun, havainnoinnin ja kyselyn keinoin pyrittiin saamaan kattava kuva työpajaan osallistuneiden kokemuksesta tanssi- ja liiketerapeuttisesta työskentelystä. Tutkimuksen aihe valittiin sen tekijän ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja asiantuntijuutta sekä toimeksiantajan tarpeita mukaillen vastaamaan myös valtakunnalliseen AVH-tutkimuspulaan. Tietoperusta muodostui AVH:sta ja sen kuntouttamisesta sekä tanssi- ja liiketerapiasta – sen prosesseista ja soveltumisesta AVH-asiakaskunnalle. Myös teoriaa terapeuttisen virkistystoiminnan ja luovan prosessin sykleistä, ryhmän muodostumisesta ja afaatikon haastattelusta hyödynnettiin tietoperustan luomisessa.
Tanssi- liiketerapeuttisen työskentelyn koettiin olevan rentouttavaa ja tukevan läsnäoloa sekä kehon hahmottamista. Työskentelyllä saavutettiin muutoksia osallistujien arkeen ja ajatusmalleihin. Tutkimuksessa todettiin keho-mielityöskentelyn olevan erinomainen AVH-kuntoutusmuoto sen tavoittaessa sairauden koko oirekirjon. Oikein ajoitettuna tanssi- ja liiketerapeuttisella toiminnalla voidaan tukea kuntoutumista, jaksamista sekä oireiden tiedostamista ja näin myös diagnosointia. Työskentelymuotoa pidettiin Afasiakeskukseen sopivana ja jatkotoimenpiteeksi suositeltiin vastaavaa työpajatoimintaa, läsnäoloharjoitusten lisäämistä osaksi päivätoimintaa sekä jatkotutkimusta tanssi- ja liiketerapeuttisen toiminnan vaikutuksista neuropsykologisiin oireisiin.
Afasiakeskuksen päivätoiminnan kävijöistä muodostunut seitsemän naisen ryhmä tutustui kehotyöskentelyyn syksyllä 2014 viisi kertaa kokoontuneen työpajan aikana. Valittu tutkimusstrategia oli fenomenologinen tapaustutkimus, jossa haastattelun, havainnoinnin ja kyselyn keinoin pyrittiin saamaan kattava kuva työpajaan osallistuneiden kokemuksesta tanssi- ja liiketerapeuttisesta työskentelystä. Tutkimuksen aihe valittiin sen tekijän ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja asiantuntijuutta sekä toimeksiantajan tarpeita mukaillen vastaamaan myös valtakunnalliseen AVH-tutkimuspulaan. Tietoperusta muodostui AVH:sta ja sen kuntouttamisesta sekä tanssi- ja liiketerapiasta – sen prosesseista ja soveltumisesta AVH-asiakaskunnalle. Myös teoriaa terapeuttisen virkistystoiminnan ja luovan prosessin sykleistä, ryhmän muodostumisesta ja afaatikon haastattelusta hyödynnettiin tietoperustan luomisessa.
Tanssi- liiketerapeuttisen työskentelyn koettiin olevan rentouttavaa ja tukevan läsnäoloa sekä kehon hahmottamista. Työskentelyllä saavutettiin muutoksia osallistujien arkeen ja ajatusmalleihin. Tutkimuksessa todettiin keho-mielityöskentelyn olevan erinomainen AVH-kuntoutusmuoto sen tavoittaessa sairauden koko oirekirjon. Oikein ajoitettuna tanssi- ja liiketerapeuttisella toiminnalla voidaan tukea kuntoutumista, jaksamista sekä oireiden tiedostamista ja näin myös diagnosointia. Työskentelymuotoa pidettiin Afasiakeskukseen sopivana ja jatkotoimenpiteeksi suositeltiin vastaavaa työpajatoimintaa, läsnäoloharjoitusten lisäämistä osaksi päivätoimintaa sekä jatkotutkimusta tanssi- ja liiketerapeuttisen toiminnan vaikutuksista neuropsykologisiin oireisiin.