Sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista sisätautiosastolla
Wallenius, Tiina (2015)
Wallenius, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504174503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504174503
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on ilmiö, joka on jokaiselle työntekijälle henkilökohtainen ja yksilöllinen kokemus. Työhyvinvointi on aiheena ajankohtainen erityisesti terveydenhuoltoalalla, jossa työ on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sisätautiosaston sairaanhoitajien työhyvinvointia kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää: minkälaiseksi sairaanhoitajat kokivat työhyvinvointinsa, minkälaisia kokemuksia sairaanhoitajilla oli työhyvinvointiin vaikuttavista yksilöllisistä ja organisatorisista tekijöistä sekä miten työhyvinvointia voisi osastolla kehittää. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa sairaanhoitajien työhyvinvoinnista, jota voidaan hyödyntää osaston työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Työtä varten haastateltiin yhteensä viittä sairaanhoitajaa sisätautiosastolta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan työhyvinvointi koettiin kokonaisuudessaan melko hyväksi. Työssä viihdyttiin hyvin ja ajatuksia työpaikan vaihtamisesta ei tullut esille. Työhyvinvoinnin yksilöllisistä tekijöistä ammatillinen osaaminen arvioitiin hyväksi ja työn ja vapaa-ajan yhdistämisen kerrottiin onnistuneen hyvin muun muassa työvuorosuunnittelun avulla. Terveys ja hyvinvointi ja työn mielekkyys arvioitiin tärkeäksi, koska hyvä terveys lisäsi työssä jaksamista ja työn mielekkyys työssä viihtymistä. Työhyvinvoinnin organisatorisista tekijöistä johtamisen kerrottiin vaikuttaneen paljon työyhteisön ilmapiiriin ja työn organisoimiseen ja siten työhyvinvointiin. Työyhteisö arvioitiin yhdeksi tärkeimmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi ja siihen oltiin melko tyytyväisiä. Työturvallisuus osastolla ilmoitettiin hyväksi, mutta työtilat koettiin epäkäytännöllisinä. Kehittämistä ilmoitettiin olevan erityisesti johtamisessa, työyhteisössä sekä osaston uusiin tehtäviin perehdyttämisessä.
Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää osaston työhyvinvointia. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sairaanhoitajien työhyvinvointia kokonaisvaltaisesta näkökulmasta myös muilla osastoilla. Aiheesta olisi hyvä tehdä myös määrällinen tutkimus, jonka avulla voitaisiin saada lisää tietoa osaston hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sisätautiosaston sairaanhoitajien työhyvinvointia kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää: minkälaiseksi sairaanhoitajat kokivat työhyvinvointinsa, minkälaisia kokemuksia sairaanhoitajilla oli työhyvinvointiin vaikuttavista yksilöllisistä ja organisatorisista tekijöistä sekä miten työhyvinvointia voisi osastolla kehittää. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa sairaanhoitajien työhyvinvoinnista, jota voidaan hyödyntää osaston työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Työtä varten haastateltiin yhteensä viittä sairaanhoitajaa sisätautiosastolta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan työhyvinvointi koettiin kokonaisuudessaan melko hyväksi. Työssä viihdyttiin hyvin ja ajatuksia työpaikan vaihtamisesta ei tullut esille. Työhyvinvoinnin yksilöllisistä tekijöistä ammatillinen osaaminen arvioitiin hyväksi ja työn ja vapaa-ajan yhdistämisen kerrottiin onnistuneen hyvin muun muassa työvuorosuunnittelun avulla. Terveys ja hyvinvointi ja työn mielekkyys arvioitiin tärkeäksi, koska hyvä terveys lisäsi työssä jaksamista ja työn mielekkyys työssä viihtymistä. Työhyvinvoinnin organisatorisista tekijöistä johtamisen kerrottiin vaikuttaneen paljon työyhteisön ilmapiiriin ja työn organisoimiseen ja siten työhyvinvointiin. Työyhteisö arvioitiin yhdeksi tärkeimmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi ja siihen oltiin melko tyytyväisiä. Työturvallisuus osastolla ilmoitettiin hyväksi, mutta työtilat koettiin epäkäytännöllisinä. Kehittämistä ilmoitettiin olevan erityisesti johtamisessa, työyhteisössä sekä osaston uusiin tehtäviin perehdyttämisessä.
Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää osaston työhyvinvointia. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sairaanhoitajien työhyvinvointia kokonaisvaltaisesta näkökulmasta myös muilla osastoilla. Aiheesta olisi hyvä tehdä myös määrällinen tutkimus, jonka avulla voitaisiin saada lisää tietoa osaston hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista.