Maataloustyön aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinongelmat ja niiden ennaltaehkäisy
Häyhä, Kati (2015)
Häyhä, Kati
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504124222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504124222
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat yleisimmät maatalo-ustyön aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä miten kyseisiä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Tutkimuksen pohjalta laadittiin opas maataloustyön aiheuttamien tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisystä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi lomituspalveluiden Parikkalan paikallisyksikkö. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Parikkalan paikallisyksikön vuosilomaoikeutetuille maatalousyrittäjille ja vakituisessa työsuhteessa oleville maatalouslomittajille. Maatalousyrittäjien ja –lomittajien osalta poissulkukriteeri oli alle 12 kuukauden työkokemus maataloustyöstä. Kysely toteutettiin internetissä ja postikyselynä. Aineisto analysoitiin SPSS –ohjelmalla.
Tutkimuslomakkeen kysymykset käsittelivät esimerkiksi maataloustyötä tekevien työaikoja, traktorilla ajoon käytettyä päivittäistä työaikaa, tuki- ja liikuntaelin-sairauksia, tuki- ja liikuntaelinkipuja, tyypillisiä työasentoja, liikunta-aktiivisuutta ja koettua terveydentilaa. Kyselyitä lähetettiin 388 kpl. Vastauksia saatiin 122 kpl, joista miehiä oli 69 (57 %) ja naisia 53 (43 %). Vastausprosentti oli 31 %. Vastaajista 78 (64 %) oli maatalousyrittäjiä ja 44 (36 %) maatalouslomittajia. Maatalousyrittäjien osalta suurimmalla osalla, eli 57:llä (73 %) tuotantosuuntana oli lypsykarjatalous. Myös lomittajista suurin osa, eli 40 (91 %) työskenteli yleisimmin lypsykarjatiloilla. Suurimmalla osalla vastanneista, eli 82 (67 %) henki-löllä oli yli 20 vuoden kokemus maataloustyöstä.
Maataloustyön todettiin kuormittavan selkää, niska-hartiaseutua, olkapäitä, ranteita, käsiä, lonkkia, polvia ja nilkkoja. Taakkojen nostamisen todettiin kuormittavan tuki- ja liikuntaelimistöä sitä enemmän, mitä useammin tai mitä painavampaa ja suurempaa tai hankalamman muotoista taakkaa nostetaan. Lypsämisen todettiin aiheuttavan rannekanavaoireyhtymää, ja sairautta todettiin useimmin putkilypsykoneella lypsävillä. Maatalousyrittäjillä todettiin enemmän niska-hartiaseudun ongelmia maatalouslomittajiin verrattuna. Tämä kertonee niska-hartiaseudun kipujen ja psyykkisten tekijöiden, kuten stressin yhteydestä. Traktorilla ajamisen todettiin kuormittavan alaselän lisäksi myös polvia. Terveydentilansa muita paremmaksi kokivat henkilöt, jotka harrastavat liikuntaa kerran tai kaksi viikossa. Tämä kertoo siitä, että liikunnan harrastaminen terveysliikuntasuosituksia vähemmän viikossa voi riittää terveyttä edistäväksi liikunnaksi fyysisesti raskasta työtä tekevillä. Tarpeellisia jatkotutkimusaiheita ovat tapaturmi-en vaikutukset maataloustyötä tekevien työkykyyn ja miten fyysisen ja henkisen kuormituksen yhteisvaikutus vaikuttaa maataloustyötä tekevän työkykyyn.
Tutkimuslomakkeen kysymykset käsittelivät esimerkiksi maataloustyötä tekevien työaikoja, traktorilla ajoon käytettyä päivittäistä työaikaa, tuki- ja liikuntaelin-sairauksia, tuki- ja liikuntaelinkipuja, tyypillisiä työasentoja, liikunta-aktiivisuutta ja koettua terveydentilaa. Kyselyitä lähetettiin 388 kpl. Vastauksia saatiin 122 kpl, joista miehiä oli 69 (57 %) ja naisia 53 (43 %). Vastausprosentti oli 31 %. Vastaajista 78 (64 %) oli maatalousyrittäjiä ja 44 (36 %) maatalouslomittajia. Maatalousyrittäjien osalta suurimmalla osalla, eli 57:llä (73 %) tuotantosuuntana oli lypsykarjatalous. Myös lomittajista suurin osa, eli 40 (91 %) työskenteli yleisimmin lypsykarjatiloilla. Suurimmalla osalla vastanneista, eli 82 (67 %) henki-löllä oli yli 20 vuoden kokemus maataloustyöstä.
Maataloustyön todettiin kuormittavan selkää, niska-hartiaseutua, olkapäitä, ranteita, käsiä, lonkkia, polvia ja nilkkoja. Taakkojen nostamisen todettiin kuormittavan tuki- ja liikuntaelimistöä sitä enemmän, mitä useammin tai mitä painavampaa ja suurempaa tai hankalamman muotoista taakkaa nostetaan. Lypsämisen todettiin aiheuttavan rannekanavaoireyhtymää, ja sairautta todettiin useimmin putkilypsykoneella lypsävillä. Maatalousyrittäjillä todettiin enemmän niska-hartiaseudun ongelmia maatalouslomittajiin verrattuna. Tämä kertonee niska-hartiaseudun kipujen ja psyykkisten tekijöiden, kuten stressin yhteydestä. Traktorilla ajamisen todettiin kuormittavan alaselän lisäksi myös polvia. Terveydentilansa muita paremmaksi kokivat henkilöt, jotka harrastavat liikuntaa kerran tai kaksi viikossa. Tämä kertoo siitä, että liikunnan harrastaminen terveysliikuntasuosituksia vähemmän viikossa voi riittää terveyttä edistäväksi liikunnaksi fyysisesti raskasta työtä tekevillä. Tarpeellisia jatkotutkimusaiheita ovat tapaturmi-en vaikutukset maataloustyötä tekevien työkykyyn ja miten fyysisen ja henkisen kuormituksen yhteisvaikutus vaikuttaa maataloustyötä tekevän työkykyyn.