Selvitys ryhmäkorjaushankkeiden soveltumisesta kerrostalopihoille : Esimerkkinä Kaukovainion kortteli numero 39
Koskelo, Anni-Mari (2015)
Koskelo, Anni-Mari
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504234837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504234837
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulun KAKETSU-hanke, joka toteutetaan osana Oulun kaupungin Tulevaisuuden Kaukovainio –hanketta. Molemmat hankkeet toimivat Ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelman alaisuudessa, ja ne keskittyvät Oulun Kaukovainion kaupunginosan kehittämiseen. Työn tavoite oli selvittää, miten ryhmäkorjaushankkeet, jotka ovat kahden tai useamman taloyhtiön yhteistyössä suunnittelemia ja toteuttamia korjaushankkeita, soveltuvat kerrostalopihojen korjaustavaksi. Ryhmäkorjaushankkeet ovat kohtalaisen uusi ja tuntematon korjaustapa, jota on käytetty viheralalla vähän. Selvityksen menetelminä käytettiin rakennusalan ryhmäkorjaushankkeita koskevaa kirjallisuutta sekä internetlähteitä, joita sovellettiin viheralaan. Työtä varten haastateltiin ryhmäkorjaushankkeiden asiantuntijaa tekniikan alalta, pihojen ryhmäkorjaushankkeita suunnitelleita maisema-arkkitehtia ja maisemasuunnittelijaa, ja muita asiantuntijoita muun muassa isännöintipuolelta. Työssä käytettiin esimerkkikorttelina Kaukovainion kortteli numero 39:ää, jonka soveltuvuutta ryhmäkorjaushankkeella perusparannettavaksi pohdittiin työn teorian ja asiantuntijahaastatteluiden pohjalta. Näiden lisäksi haastateltiin korttelin asunto-osakeyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia korttelin pihojen nykytilan ja kiinnostuksen selvittämiseksi. Tuloksena opinnäytetyöstä on ryhmäkorjaushankkeen kerrostalopihoille soveltuvuuden arvioinnin lisäksi havainnollistava kuvio hankkeen etenemisestä.
Ryhmäkorjaushankkeiden positiivisina puolina nähdään niiden tuomat säästöt, vahvempi asema tilaajana hankkeen suuruuden ansiosta, tehokkaampi prosessi, yhtenäinen ja esteettisesti miellyttävä lopputulos, ekologisuus sekä yhteisöllisyys. Ryhmäkorjaushankkeita pidetään kuitenkin yleisesti erittäin haasteellisina niin kirjallisuuden kuin asiantuntijahaastattelujenkin perusteella. Suurimpana haasteena pidetään eri tahojen yhteistyökyvyttömyyttä. Taloyhtiöiden erilaiset korjaustarpeet ja –ajankohdat ovat myös hankala lähtökohta hankkeelle. Haasteita tuo lisäksi kaikkia tyydyttävän suunnitelman luominen sekä kustannusten jakaminen. Mikä tahansa haasteista voi aiheuttaa taloyhtiöiden vetäytymistä hankkeesta, jolloin koko hanke kärsii. Voidaankin todeta, että ryhmäkorjaushankkeet eivät sovellu erityisen hyvin kerrostalopihojen korjaustavaksi, koska niiden onnistumiseen tarvitaan niin monen edellytyksen täyttyminen. Hankkeen mahdollisuus olisi tiedostettava hyvissä ajoin, jotta sillä olisi onnistumismahdollisuuksia. Ryhmäkorjaushankkeita voitaisiin edistää lisäämällä niiden tunnettavuutta niiden tahojen keskuudessa, joilla on jotain tekemistä kerrostaloasumisen kanssa, kuten eri alojen toimijat isännöitsijöistä suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin, sekä talojen osakkaat.
Ryhmäkorjaushankkeiden positiivisina puolina nähdään niiden tuomat säästöt, vahvempi asema tilaajana hankkeen suuruuden ansiosta, tehokkaampi prosessi, yhtenäinen ja esteettisesti miellyttävä lopputulos, ekologisuus sekä yhteisöllisyys. Ryhmäkorjaushankkeita pidetään kuitenkin yleisesti erittäin haasteellisina niin kirjallisuuden kuin asiantuntijahaastattelujenkin perusteella. Suurimpana haasteena pidetään eri tahojen yhteistyökyvyttömyyttä. Taloyhtiöiden erilaiset korjaustarpeet ja –ajankohdat ovat myös hankala lähtökohta hankkeelle. Haasteita tuo lisäksi kaikkia tyydyttävän suunnitelman luominen sekä kustannusten jakaminen. Mikä tahansa haasteista voi aiheuttaa taloyhtiöiden vetäytymistä hankkeesta, jolloin koko hanke kärsii. Voidaankin todeta, että ryhmäkorjaushankkeet eivät sovellu erityisen hyvin kerrostalopihojen korjaustavaksi, koska niiden onnistumiseen tarvitaan niin monen edellytyksen täyttyminen. Hankkeen mahdollisuus olisi tiedostettava hyvissä ajoin, jotta sillä olisi onnistumismahdollisuuksia. Ryhmäkorjaushankkeita voitaisiin edistää lisäämällä niiden tunnettavuutta niiden tahojen keskuudessa, joilla on jotain tekemistä kerrostaloasumisen kanssa, kuten eri alojen toimijat isännöitsijöistä suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin, sekä talojen osakkaat.