Seurakunta yksinhuoltajan tukena
Hästö, Anna (2015)
Hästö, Anna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504224723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504224723
Tiivistelmä
Hästö, Anna. Seurakunta yksinhuoltajan tukena. Helsinki, kevät 2015. 62 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miksi yksinhuoltajat ovat osallistuneet seurakunnan järjestämään yksinhuoltajien toimintaan sekä millaista tukea ovat seurakunnasta saaneet. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yksinhuoltajien tarvitsemaa tukea ja sitä miten ovat seurakunnasta saamansa tuen kokeneet.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin kesällä 2014 haastattelemalla viittä yksinhuoltajille suunniteltuun seurakunnan toimintaan osallistunutta äitiä. Tutkimuskohteena oleva seurakunta sekä toimintaan osallistuneet yksinhuoltajat sijoittuvat pääkaupunkiseudulle. Aineisto kerättiin teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että yksinhuoltajat osallistuvat seurakunnan toimintaan löytääkseen vertaistukea samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta henkilöiltä. Myös hengellisen tuen saaminen sekä mukava tekeminen arjessa motivoivat osallistumaan. Yksinhuoltajat kokevat saavansa toiminnasta vertaistukea toisilta vanhemmilta ja keskusteluapua seurakunnan työntekijältä. Samalla toiminnan kautta mahdollistuu kristillisten perinteiden ja arvojen ylläpitäminen, yhteys muihin kristittyihin sekä kokemus Jumalan huolenpidosta. Tämän lisäksi toiminta antaa mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen yhdessä lapsen kanssa.
Perhetyö nähtiin erillään seurakunnan diakoniatyöstä, eivätkä yksinhuoltajat kokeneet olevansa erityisen palvelun piirissä. Kynnys perhetyöhön toimintaan mukaan tulolle oli matala. Yksinhuoltaja saattoi toimintaan osallistumalla saada vertaistuen ja uusien verkostojen vastapainoksi väylän myös hiljentymiselle ja pysähtymiselle. Toiminnan kautta mahdollistui tasapainoisesti sekä tarve sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen ja vertaistukeen että yksityiseksi määriteltävien hengellisten tarpeiden huomioimiseen.
Asiasanat: sosiaalinen tuki, vertaistuki, hengellinen ohjaus, uskonelämä, tukeminen, yksinhuoltajat, seurakunnat, perhetyö
Opinnäytetyössä selvitettiin, miksi yksinhuoltajat ovat osallistuneet seurakunnan järjestämään yksinhuoltajien toimintaan sekä millaista tukea ovat seurakunnasta saaneet. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yksinhuoltajien tarvitsemaa tukea ja sitä miten ovat seurakunnasta saamansa tuen kokeneet.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin kesällä 2014 haastattelemalla viittä yksinhuoltajille suunniteltuun seurakunnan toimintaan osallistunutta äitiä. Tutkimuskohteena oleva seurakunta sekä toimintaan osallistuneet yksinhuoltajat sijoittuvat pääkaupunkiseudulle. Aineisto kerättiin teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että yksinhuoltajat osallistuvat seurakunnan toimintaan löytääkseen vertaistukea samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta henkilöiltä. Myös hengellisen tuen saaminen sekä mukava tekeminen arjessa motivoivat osallistumaan. Yksinhuoltajat kokevat saavansa toiminnasta vertaistukea toisilta vanhemmilta ja keskusteluapua seurakunnan työntekijältä. Samalla toiminnan kautta mahdollistuu kristillisten perinteiden ja arvojen ylläpitäminen, yhteys muihin kristittyihin sekä kokemus Jumalan huolenpidosta. Tämän lisäksi toiminta antaa mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen yhdessä lapsen kanssa.
Perhetyö nähtiin erillään seurakunnan diakoniatyöstä, eivätkä yksinhuoltajat kokeneet olevansa erityisen palvelun piirissä. Kynnys perhetyöhön toimintaan mukaan tulolle oli matala. Yksinhuoltaja saattoi toimintaan osallistumalla saada vertaistuen ja uusien verkostojen vastapainoksi väylän myös hiljentymiselle ja pysähtymiselle. Toiminnan kautta mahdollistui tasapainoisesti sekä tarve sosiaalisten verkostojen vahvistamiseen ja vertaistukeen että yksityiseksi määriteltävien hengellisten tarpeiden huomioimiseen.
Asiasanat: sosiaalinen tuki, vertaistuki, hengellinen ohjaus, uskonelämä, tukeminen, yksinhuoltajat, seurakunnat, perhetyö