Rauhoittumishuoneen käytön periaatteet Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikalla
Sinisalo, Olli; Kuukka, Merianna (2015)
Sinisalo, Olli
Kuukka, Merianna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504043923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504043923
Tiivistelmä
Työmme tarkoitus oli laatia ohjeistus Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikan rauhoittumishuoneelle, jota käytetään väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaitten rajoittamiseen. Huoneeseen voidaan laittaa potilas joka vaatii eristämistä oman turvallisuutensa, muiden potilaiden tai henkilökunnan turvallisuuden vuoksi. Päivystyspoliklinikalla huoneen käyttöön on tällä hetkellä olemassa vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkärin ohje, ja päivystyksen tarpeena oli saada toimiva, yksinkertaisempi käyttöohje päivystyksen hoitajille.
Tavoitteena oli tehdä ehdotus ohjeistukseksi siitä, milloin huonetta saadaan käyttää ja millä perusteilla. Tämän toteutimme tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja lainsäädäntöön, sekä tekemällä pienen tutkimuksen Hyvinkään päivystyksen nykytilanteesta ja hoitajien toiveista ohjeen suhteen. Työmme aikana eduskunnan piti äänestää uudesta laista potilaan itsemääräämisoikeudesta, mutta laki on viivästynyt. Lain tarkoitus on selventää käytäntöjä ja perusteluita potilaiden rajaamiseksi. Käytimme tätä lakiehdotusta työmme lähteenä.
Tutkimuksessamme haastattelimme Hyvinkään päivystyspoliklinikan hoitajia, joilla oli kokemusta huoneen käyttämisestä. Tutkimuskysymyksiämme olivat: Milloin rauhoittumishuoneen käyttö on päivystyspoliklinikalla aiheellista? Mitkä lait ja säädökset turvaavat potilaan oikeuksia? Mitä asioita on huomioitava rauhoittumishuoneen käytössä? Millainen ohjeistus rauhoittumishuoneen käyttöön on hoitohenkilökunnan kannalta riittävä? Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroidusta materiaalista erottelimme tutkimuksellemme merkittäviä lauseita ja niiden perusteella päädyimme tutkimustuloksiin.
Tutkimuksessamme huomasimme, että hoitajien välillä oli paljon eroja rauhoittumishuoneen käyttökokemusten suhteen. Huonetta käytettiin aggressiivisesti käyttäytyvien tai väkivaltaisten potilaiden eristämiseen. Useimmat eristetyt potilaat olivat huumeiden vaikutuksen alaisena tai sairastivat dementiaa. Hoitajat kokivat eristämistä koskevan lainsäädännön sekavana ja asian eettisesti problemaattisena. He kaipasivat päätöksentekoon selkeyttä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että päivystyspoliklinikan hoitajat toivoisivat enemmän koulutusta aggressiivisen tai väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen. Myös tilanteen jälkikäsittelyn eli defusingin ja debriefingin järjestämiseen kaivattaisiin tarkempaa ohjeistusta.
Ohjeistusta tehdessämme otimme huomioon hoitajien toiveen pitää ohje mahdollisimman selkeänä ja yksiselitteisenä. Ohjeistuksemme perustuu jo voimassa oleviin lakeihin ja ohjeistuksiin, ja siihen on erikseen lisätty otteita uudesta laista. Ohjeistusta tulee siis täydentää, kun laki itsemääräämisoikeudesta tulee voimaan. Laatimamme ohjeistus on myös vain ehdotus, jota Hyvinkään sairaalan päivystys voi harkintansa mukaan soveltaa.
Tavoitteena oli tehdä ehdotus ohjeistukseksi siitä, milloin huonetta saadaan käyttää ja millä perusteilla. Tämän toteutimme tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, tutkimuksiin ja lainsäädäntöön, sekä tekemällä pienen tutkimuksen Hyvinkään päivystyksen nykytilanteesta ja hoitajien toiveista ohjeen suhteen. Työmme aikana eduskunnan piti äänestää uudesta laista potilaan itsemääräämisoikeudesta, mutta laki on viivästynyt. Lain tarkoitus on selventää käytäntöjä ja perusteluita potilaiden rajaamiseksi. Käytimme tätä lakiehdotusta työmme lähteenä.
Tutkimuksessamme haastattelimme Hyvinkään päivystyspoliklinikan hoitajia, joilla oli kokemusta huoneen käyttämisestä. Tutkimuskysymyksiämme olivat: Milloin rauhoittumishuoneen käyttö on päivystyspoliklinikalla aiheellista? Mitkä lait ja säädökset turvaavat potilaan oikeuksia? Mitä asioita on huomioitava rauhoittumishuoneen käytössä? Millainen ohjeistus rauhoittumishuoneen käyttöön on hoitohenkilökunnan kannalta riittävä? Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroidusta materiaalista erottelimme tutkimuksellemme merkittäviä lauseita ja niiden perusteella päädyimme tutkimustuloksiin.
Tutkimuksessamme huomasimme, että hoitajien välillä oli paljon eroja rauhoittumishuoneen käyttökokemusten suhteen. Huonetta käytettiin aggressiivisesti käyttäytyvien tai väkivaltaisten potilaiden eristämiseen. Useimmat eristetyt potilaat olivat huumeiden vaikutuksen alaisena tai sairastivat dementiaa. Hoitajat kokivat eristämistä koskevan lainsäädännön sekavana ja asian eettisesti problemaattisena. He kaipasivat päätöksentekoon selkeyttä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että päivystyspoliklinikan hoitajat toivoisivat enemmän koulutusta aggressiivisen tai väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen. Myös tilanteen jälkikäsittelyn eli defusingin ja debriefingin järjestämiseen kaivattaisiin tarkempaa ohjeistusta.
Ohjeistusta tehdessämme otimme huomioon hoitajien toiveen pitää ohje mahdollisimman selkeänä ja yksiselitteisenä. Ohjeistuksemme perustuu jo voimassa oleviin lakeihin ja ohjeistuksiin, ja siihen on erikseen lisätty otteita uudesta laista. Ohjeistusta tulee siis täydentää, kun laki itsemääräämisoikeudesta tulee voimaan. Laatimamme ohjeistus on myös vain ehdotus, jota Hyvinkään sairaalan päivystys voi harkintansa mukaan soveltaa.