Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Maahanmuuttajatyön kehittäminen Tikkurilan seurakunnassa
Viljanen, Anne (2015)
Viljanen, Anne
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275130
Tiivistelmä
Viljanen Anne. Maahanmuuttajatyön kehittäminen Tikkurilan seurakunnassa, Järvenpää, kevät 2015, 98 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonia, kasvatus ja nuorisotyö, sosionomi (ylempi AMK).
Tikkurilan seurakunta Vantaalla toimii ympäristössä, jossa maahanmuuttajat ja heidän kauttaan lisääntyvä monikulttuurisuus on arkea. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien tilannetta, heidän parissaan tehtävää työtä ja eri toimijoiden rooleja Tikkurilan seurakunnan alueella. Tämän tiedon avulla tuettiin seurakunnan monikulttuurisuustiimin kehittämistyötä ja hahmotettiin seurakunnan roolia verkostossa.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, missä aineistojen kokoaminen ja analysointi liitettiin tiimin työskentelyyn. Tiimi toimi prosessiorientoituneesti, jolloin tietoa syntyi koko toiminnan ajan. Opinnäytetyö keskittyi prosessin alkuvaiheeseen, jossa kartoitettiin ympäristöä ja tuotettiin tietoa kehittämisen perustaksi.
Aineisto koostui useammasta erilaisesta osasta. Tilastojen ja aikaisempien tutkimusten avulla selvitettiin maahanmuuttajien määrää ja kokemuksia sopeutumisesta uuteen asuinmaahan. Suomen valtion, Vantaan kaupungin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategioiden perusteella hahmotettiin odotuksia, joita työhön kohdistuu. Haastattelemalla alueen toimijoita saatiin kuva maahanmuuttajatyön verkostosta ja yhteistyötoiveista. Tikkurilan seurakunnan työntekijöille tehtiin kartoitus siitä, millaista työtä maahanmuuttajien parissa tehdään.
Aineiston perusteella eri tahojen yhteisenä päämääränä oli maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaisen yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi niin, että he samalla voivat säilyttää oman kulttuurisen identiteettinsä. Vaikka kotoutumista kuvattiin vuorovaikutteiseksi prosessiksi suomalaisen väestön kanssa, kohdistui suuri osa toimenpiteistä maahanmuuttajiin. Vuorovaikutuksen syntymisen eri väestöryhmien välillä kokivat haasteeksi sekä viranomaiset että maahanmuuttajat itse. Väliinputoajiksi nimettiin muun muassa kotona lapsia hoitavat äidit ja peruskoulun päättäneet nuoret, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Seurakunnan maahanmuuttajatyön kehittämisessä tiimin toiminta yhdistettynä pohjatyön tekemiseen tutkimuksen avulla tuotti hyviä tuloksia. Seurakunnassa kehittämiskohteeksi nimettiin olemassa olevan toiminnan kehittäminen kaikille avoimeksi ja yhdessä toimiminen eri taustoista ja kulttuureista tulevien kesken. Työalojen yhteisenä projektina kokeillaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä tavoittamista jalkapallon pelaamisen avulla.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonia, kasvatus ja nuorisotyö, sosionomi (ylempi AMK).
Tikkurilan seurakunta Vantaalla toimii ympäristössä, jossa maahanmuuttajat ja heidän kauttaan lisääntyvä monikulttuurisuus on arkea. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien tilannetta, heidän parissaan tehtävää työtä ja eri toimijoiden rooleja Tikkurilan seurakunnan alueella. Tämän tiedon avulla tuettiin seurakunnan monikulttuurisuustiimin kehittämistyötä ja hahmotettiin seurakunnan roolia verkostossa.
Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, missä aineistojen kokoaminen ja analysointi liitettiin tiimin työskentelyyn. Tiimi toimi prosessiorientoituneesti, jolloin tietoa syntyi koko toiminnan ajan. Opinnäytetyö keskittyi prosessin alkuvaiheeseen, jossa kartoitettiin ympäristöä ja tuotettiin tietoa kehittämisen perustaksi.
Aineisto koostui useammasta erilaisesta osasta. Tilastojen ja aikaisempien tutkimusten avulla selvitettiin maahanmuuttajien määrää ja kokemuksia sopeutumisesta uuteen asuinmaahan. Suomen valtion, Vantaan kaupungin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategioiden perusteella hahmotettiin odotuksia, joita työhön kohdistuu. Haastattelemalla alueen toimijoita saatiin kuva maahanmuuttajatyön verkostosta ja yhteistyötoiveista. Tikkurilan seurakunnan työntekijöille tehtiin kartoitus siitä, millaista työtä maahanmuuttajien parissa tehdään.
Aineiston perusteella eri tahojen yhteisenä päämääränä oli maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaisen yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi niin, että he samalla voivat säilyttää oman kulttuurisen identiteettinsä. Vaikka kotoutumista kuvattiin vuorovaikutteiseksi prosessiksi suomalaisen väestön kanssa, kohdistui suuri osa toimenpiteistä maahanmuuttajiin. Vuorovaikutuksen syntymisen eri väestöryhmien välillä kokivat haasteeksi sekä viranomaiset että maahanmuuttajat itse. Väliinputoajiksi nimettiin muun muassa kotona lapsia hoitavat äidit ja peruskoulun päättäneet nuoret, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Seurakunnan maahanmuuttajatyön kehittämisessä tiimin toiminta yhdistettynä pohjatyön tekemiseen tutkimuksen avulla tuotti hyviä tuloksia. Seurakunnassa kehittämiskohteeksi nimettiin olemassa olevan toiminnan kehittäminen kaikille avoimeksi ja yhdessä toimiminen eri taustoista ja kulttuureista tulevien kesken. Työalojen yhteisenä projektina kokeillaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä tavoittamista jalkapallon pelaamisen avulla.