SPE-menetelmän käyttöönotto PAH-yhdisteiden eristämiseen vesinäytteistä ja määrittämiseen GC-MS-laitteella
Kukkohovi, Markus (2015)
Kukkohovi, Markus
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285334
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli ottaa käyttöön SPE-menetelmä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eristämiseksi vesinäytteistä sekä tuottaa siitä työohje Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratorion tarpeisiin. Laboratoriossa oli valmiina uuttamiseen käytettävä laitteisto ja työhön sopivat välineistöt. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan laboratorion kanssa.
Työssä käytettiin standardeina EPA-PAH 16 -yhdisteitä ja sisäisinä standardeina oli viisi erilaista deuteroitua PAH-yhdistettä. Keskeisenä tavoitteena oli saada hyviä standardisuoria kaikille yhdisteille ja ratkaista uuttomenetelmän käyttöönotossa ilmenevät ongelmat. Tarkoituksena oli myös kehittää ratkaisu suurien vesinäytteiden uuttamiseen. Menetelmän toimivuutta testattiin omilla tunnetuilla näytteillä.
PAH-yhdisteiden uuttojen analyyseihin käytettiin Agilent Technologiesin 5975C GC-MS -laitteistoa. Kaikille käytössä olleille yhdisteille saatiin standardisuorat, joilla pystyttiin analysoimaan tunnettujen näytteiden pitoisuuksia. Työssä ratkaistiin myös suurien vesinäytteiden näytteensyöttöongelma tilaamalla laitevalmistajalta sopivat osat. Suurille vesinäytteille käytettävää imulaitteistoa testattiin omilla tunnetuilla näytteillä, jotka antoivat luotettavia tuloksia.
Työssä käytettiin standardeina EPA-PAH 16 -yhdisteitä ja sisäisinä standardeina oli viisi erilaista deuteroitua PAH-yhdistettä. Keskeisenä tavoitteena oli saada hyviä standardisuoria kaikille yhdisteille ja ratkaista uuttomenetelmän käyttöönotossa ilmenevät ongelmat. Tarkoituksena oli myös kehittää ratkaisu suurien vesinäytteiden uuttamiseen. Menetelmän toimivuutta testattiin omilla tunnetuilla näytteillä.
PAH-yhdisteiden uuttojen analyyseihin käytettiin Agilent Technologiesin 5975C GC-MS -laitteistoa. Kaikille käytössä olleille yhdisteille saatiin standardisuorat, joilla pystyttiin analysoimaan tunnettujen näytteiden pitoisuuksia. Työssä ratkaistiin myös suurien vesinäytteiden näytteensyöttöongelma tilaamalla laitevalmistajalta sopivat osat. Suurille vesinäytteille käytettävää imulaitteistoa testattiin omilla tunnetuilla näytteillä, jotka antoivat luotettavia tuloksia.