Asukkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä, asiakaslähtöisyydestä ja osallisuudesta asumisyksikön arjessa.
Arkonaho, Anne; Viippola, Maarit (2015)
Arkonaho, Anne
Viippola, Maarit
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504265049
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Arkonaho, Anne ja Viippola, Maarit. Asukkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä, asiakaslähtöisyydestä ja osallisuudesta asumisyksikön arjessa. Helsinki, Kevät 2015, 73 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen koulutusohjelma, Sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella millainen suhde Vanhan viertotien asukkailla on asumisyhteisöön ja millaisista asioista yhteisöllisyys syntyy. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa miten asukkaat kokevat asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden toteutuvan. Vanhan viertotien asumisyksikössä asuu pitkäaikaisasunnottomia naisia ja miehiä ja toiminnassa sovelletaan Asunto ensin –periaatetta. Vanha viertotien asumisyksikössä asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen tuoma autonomisuus mahdollistaa päihteidenkäytön omassa asunnossa. Asumisyksikön toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Ryhmähaastatteluun osallistui viisi asukasta ja yksilöhaastatteluihin osallistui seitsemän asukasta. Menetelmänä oli teemahaastattelu. Aineiston analyysissa käytimme sekä aineisto- että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Vanhan viertotien asumisyksikkö koettiin pääsääntöisesti hyväksi paikaksi asua. Aineiston perusteella oman asunnon merkitys osoittautui tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi. Asukkaat arvostivat asunnon tuomaa rauhaa, turvallisuuden tunnetta ja oikeutta rajata omaa tilaa. Haastateltavien mukaan yhteisöön liittyminen edellytti asukkailta sopeutumista ja oman toiminnan reflektointia. Oma käyttäytyminen vaikutti merkittävästi millaiseksi suhde yhteisössä muodostui. Osalle haastateltavista kontrolloitu yhteisö aiheutti myös pelkoa. Pelko liittyi asunnon menetykseen lähinnä päihteidenkäytön takia.
Yhteisöllisen asumisen vahvuutena nähtiin turvallisuus, asukkaiden keskinäinen tuki ja työntekijöiden tarjoamana ammatillinen tuki. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen näyttäytyi arvostavana vuorovaikutuksena ja läsnäolona. Työntekijöiden ja asukkaiden välinen kohtaaminen koettiin pääsääntöisesti hyväksi.
Asumisyksikön tilat mahdollistivat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevan toiminnan. Toiminnalliset tekijät kuten erilaiset ryhmät ja kerroskokoukset koettiin tärkeiksi. Toimintaan osallistuminen tuki asukkaiden arjenhallintaa ja päihteettömyyttä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen kannalta asukkaille oli tärkeätä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Valintojen tekemisen mahdollisuutta arvostettiin.
Asiasanat: Asunto ensin, asumispalvelut, tuettu asuminen, kokemukset, yhteisöllisyys, asiakaslähtöisyys, osallisuus, haastattelututkimus
Arkonaho, Anne ja Viippola, Maarit. Asukkaiden kokemuksia yhteisöllisyydestä, asiakaslähtöisyydestä ja osallisuudesta asumisyksikön arjessa. Helsinki, Kevät 2015, 73 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen koulutusohjelma, Sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella millainen suhde Vanhan viertotien asukkailla on asumisyhteisöön ja millaisista asioista yhteisöllisyys syntyy. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa miten asukkaat kokevat asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden toteutuvan. Vanhan viertotien asumisyksikössä asuu pitkäaikaisasunnottomia naisia ja miehiä ja toiminnassa sovelletaan Asunto ensin –periaatetta. Vanha viertotien asumisyksikössä asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen tuoma autonomisuus mahdollistaa päihteidenkäytön omassa asunnossa. Asumisyksikön toiminta perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteisöllisyyteen.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Ryhmähaastatteluun osallistui viisi asukasta ja yksilöhaastatteluihin osallistui seitsemän asukasta. Menetelmänä oli teemahaastattelu. Aineiston analyysissa käytimme sekä aineisto- että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Vanhan viertotien asumisyksikkö koettiin pääsääntöisesti hyväksi paikaksi asua. Aineiston perusteella oman asunnon merkitys osoittautui tutkimuksen tärkeimmäksi tulokseksi. Asukkaat arvostivat asunnon tuomaa rauhaa, turvallisuuden tunnetta ja oikeutta rajata omaa tilaa. Haastateltavien mukaan yhteisöön liittyminen edellytti asukkailta sopeutumista ja oman toiminnan reflektointia. Oma käyttäytyminen vaikutti merkittävästi millaiseksi suhde yhteisössä muodostui. Osalle haastateltavista kontrolloitu yhteisö aiheutti myös pelkoa. Pelko liittyi asunnon menetykseen lähinnä päihteidenkäytön takia.
Yhteisöllisen asumisen vahvuutena nähtiin turvallisuus, asukkaiden keskinäinen tuki ja työntekijöiden tarjoamana ammatillinen tuki. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen näyttäytyi arvostavana vuorovaikutuksena ja läsnäolona. Työntekijöiden ja asukkaiden välinen kohtaaminen koettiin pääsääntöisesti hyväksi.
Asumisyksikön tilat mahdollistivat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevan toiminnan. Toiminnalliset tekijät kuten erilaiset ryhmät ja kerroskokoukset koettiin tärkeiksi. Toimintaan osallistuminen tuki asukkaiden arjenhallintaa ja päihteettömyyttä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen kannalta asukkaille oli tärkeätä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Valintojen tekemisen mahdollisuutta arvostettiin.
Asiasanat: Asunto ensin, asumispalvelut, tuettu asuminen, kokemukset, yhteisöllisyys, asiakaslähtöisyys, osallisuus, haastattelututkimus