Poistoilman lämmöntalteenoton energiatehokkuus ja aurinkolämmön hyödyntäminen saneerattavissa asuinkerrostaloissa
Lehtinen, Mikael (2015)
Lehtinen, Mikael
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285363
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin poistoilman lämmöntalteenoton tehokkuutta kolmen eri kohteen avulla. Kohteet olivat Asunto Oy Pohjolankatu 18-20, Asunto Oy Hervannan Murole ja Asunto Oy Tampereen Actif. Jokaiseen kohteeseen on vuonna 2014 asennettu niin sanottu pilp-järjestelmä, jonka avulla talteenotettu energia hyödynnetään rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä lämpöpumpulla. Saavutettuja energiansäästöjä tutkittiin ja vertailtiin monista eri näkökulmista muun muassa COP-luvun avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin Enermix Oy:tä ja Talotohtori-ohjelmasta saatavia kohteiden todellisia mittaustuloksia. As. Oy Pohjolankadulle on pilp-järjestelmän yhteyteen asennettu aurinkokeräimiä, joiden toimivuutta ja vaikutusta energiansäästöihin oli myös tarkoitus tutkia.
Pilp-järjestelmän avulla kohteissa saavutettiin vertailukuukausina (lokakuu 2014-helmikuu 2015) merkittäviä energiansäästöjä. As. Oy Pohjolankadulla lämmityksen energiankulutus pieneni keskimäärin 60 %, As. Oy Murolessa 40 % ja As. Oy Actifissa 30 %. Erot muodostuivat kohteiden välillä ja kohteiden sisällä kuukausittain suuriksi. Jokaisessa kohteessa suurimmat säästöt saavutettiin tammi- ja helmikuussa. Säästöjen perusteella pilp-järjestelmä on varteenotettava vaihtoehto mietittäessä vanhojen kerrostalojen energiansäästötoimenpiteitä.
As. Oy Pohjolankadun suurimmat energiansäästöt perustuvat lämmitystarpeen pienenemiseen suhteessa vertailuvuosiin. Siellä lämmitystarve on vähentynyt eniten käyttövedenkulutuksen vähenemisen ja kiinteistössä olevan liiketilan muutetun ilmavirranohjaustavan ansiosta. Jokaisessa kohteessa poistoilmavirtojen ohjaustapa muutettiin ulkolämpötilakäyrään perustuvaksi. Kylmällä säällä poistoilmavirtaa pienennetään, mikä onkin kylminä kuukausina lämmöntalteenoton lisäksi merkittävä energiansäästöjä tuova tekijä pilp-järjestelmässä. Tehtyjen hiilidioksidimittausten perusteella ilmanvaihto on kuitenkin edelleen riittävää. As. Oy Actifin säästöt ovat pienimmät, koska siellä pilp-järjestelmän tehon suhde poistoilmavirtaan ja kiinteistön kokoon on pienin.
As. Oy Pohjolankadun aurinkokeräinjärjestelmä on toiminut kytkentätavan ansiosta hyvällä hyötysuhteella, mutta vertailtavan energialähteen edullisuuden vuoksi se ei tule maksamaan itseään takaisin teknisen käyttöiän aikana, jos investointitukia ei oteta huomioon. Keräimien energiantuotto jää noin prosenttiin suhteessa kokonaislämmitystarpeeseen.
Pilp-järjestelmän avulla kohteissa saavutettiin vertailukuukausina (lokakuu 2014-helmikuu 2015) merkittäviä energiansäästöjä. As. Oy Pohjolankadulla lämmityksen energiankulutus pieneni keskimäärin 60 %, As. Oy Murolessa 40 % ja As. Oy Actifissa 30 %. Erot muodostuivat kohteiden välillä ja kohteiden sisällä kuukausittain suuriksi. Jokaisessa kohteessa suurimmat säästöt saavutettiin tammi- ja helmikuussa. Säästöjen perusteella pilp-järjestelmä on varteenotettava vaihtoehto mietittäessä vanhojen kerrostalojen energiansäästötoimenpiteitä.
As. Oy Pohjolankadun suurimmat energiansäästöt perustuvat lämmitystarpeen pienenemiseen suhteessa vertailuvuosiin. Siellä lämmitystarve on vähentynyt eniten käyttövedenkulutuksen vähenemisen ja kiinteistössä olevan liiketilan muutetun ilmavirranohjaustavan ansiosta. Jokaisessa kohteessa poistoilmavirtojen ohjaustapa muutettiin ulkolämpötilakäyrään perustuvaksi. Kylmällä säällä poistoilmavirtaa pienennetään, mikä onkin kylminä kuukausina lämmöntalteenoton lisäksi merkittävä energiansäästöjä tuova tekijä pilp-järjestelmässä. Tehtyjen hiilidioksidimittausten perusteella ilmanvaihto on kuitenkin edelleen riittävää. As. Oy Actifin säästöt ovat pienimmät, koska siellä pilp-järjestelmän tehon suhde poistoilmavirtaan ja kiinteistön kokoon on pienin.
As. Oy Pohjolankadun aurinkokeräinjärjestelmä on toiminut kytkentätavan ansiosta hyvällä hyötysuhteella, mutta vertailtavan energialähteen edullisuuden vuoksi se ei tule maksamaan itseään takaisin teknisen käyttöiän aikana, jos investointitukia ei oteta huomioon. Keräimien energiantuotto jää noin prosenttiin suhteessa kokonaislämmitystarpeeseen.