Korpus tulkkien käsissä – mikä ja miten? : Suomalaisen viittomakielen korpus ja sen soveltamismahdollisuudet viittomakielentulkin koulutusohjelmassa
Hoffrén, Noora (2015)
Hoffrén, Noora
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295396
Tiivistelmä
Viittomakielten korpukset ovat tutkimuksen saralla uusi ilmiö. Opinnäytetyön ensisijaisina tavoitteina on sekä antaa tietoa suomalaisen viittomakielen korpuksesta ja sen luonteesta, että kuvata korpuksen soveltuvuutta tulkkikoulutukseen käytettäväksi. Viittomakielten korpukset on nähty soveltuvan opetukseen ja opiskeluun esimerkiksi tulkkikoulutuksissa, mutta tutkimusta niiden soveltamismahdollisuuksista ei ole juuri tehty.
Opinnäytetyön tilaajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Suomalaisten viittomakielten korpus- ja kansalaissanakirjahankkeen kautta. Hanke on yhdessä Kuurojen Liitto ry:n kanssa 2013– 2015 toteutettava kolmivuotinen projekti, jossa tallennetaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä kahteen aineistopankkiin: tutkimuskorpukseen ja SignWikiin. Opinnäytetyö painottuu suomalaisen viittomakielen korpukseen, joka koostuu sekä edellä mainitun hankkeen yhtenä tuotoksena syntyvästä suomalaisen viittomakielen korpuksesta että Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen korpusprojektin tuotoksesta.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tulevaisuudentutkimus pehmeän systeemimetodologian raamittamana. Abduktiivinen päättely kulki opinnäytetyön punaisena lankana. Suomalaisen viittomakielen korpus määriteltiin käsiteanalyysilla, ja sen soveltamiseen tulkkikoulutuksessa on haettu tukea haastatteluin ja tietoperustasta. Suomalaisen viittomakielen korpukselle ja hankkeille luotiin tietoperustan ja julkaisujen pohjalta kansainvälinen viitekehys monitapaustutkimuksena.
Viitekehystä vietiin eteenpäin puolistrukturoiduin haastatteluin, joilla pyrittiin kartoittamaan viittomakielten korpusten käyttöä tulkkikoulutuksissa käytännössä. Kyselyt lähetettiin Alankomaihin, Australiaan, Iso-Britanniaan ja Ruotsiin. Kyselyjen vastausten pohjalta valittiin syventävään teemahaastatteluun ruotsalaisen viittomakielen korpuksen käyttö tulkkikoulutuksessa. Haastattelut purettiin, analysoitiin ja tulkittiin yhdessä teoreettisen viitekehyksen ja ilmiöön liittyvien julkaisujen kanssa. Analyysimenetelminä työssä käytettiin sisällönanalyysia ja transformaatioerittelyä.
Opinnäytetyön perusteella suomalaisen viittomakielen korpuksella on monia soveltamismahdollisuuksia tulkkikoulutuksessa, niin opetuksessa kuin opiskelussakin. Korpus on edustava ja kielellisesti monipuolinen kieliaineistokokoelma, minkä lisäksi siitä on mahdollista tehdä erilaisia hakuja. Materiaali kuvaa kattavasti kielellistä variaatiota, ja siitä on mahdollista poimia esimerkkejä sekä aihetta tai analyysia koskettavia kielellisiä elementtejä.
Korpus mahdollistaa monia asioita, joita viittomakielen opiskelussa ja opetuksessa ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Kieliaineiston edustavuuden, ELAN-ohjelmalla tehtyjen annotaatioiden mahdollistaman viitotun ja kirjoitetun kielten samanaikaisuuden ja hakutoimintojen hyödyntäminen ovat näistä keskeisimmät. Korpuksen käyttömahdollisuudet tulkkikoulutukseen on opinnäytetyössä esitetty Humakin opetussuunnitelmaan 2013–2018. Opinnäytetyön soveltamisehdotuksia ja nostettuja näkökulmia voidaan hyödyntää myös myöhemmissä Humakin opetussuunnitelmissa, Diakoniaammattikorkeakoulussa sekä tulkkien jatkokoulutuksessa tai -opiskelussa.
Opinnäytetyön tilaajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Suomalaisten viittomakielten korpus- ja kansalaissanakirjahankkeen kautta. Hanke on yhdessä Kuurojen Liitto ry:n kanssa 2013– 2015 toteutettava kolmivuotinen projekti, jossa tallennetaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä kahteen aineistopankkiin: tutkimuskorpukseen ja SignWikiin. Opinnäytetyö painottuu suomalaisen viittomakielen korpukseen, joka koostuu sekä edellä mainitun hankkeen yhtenä tuotoksena syntyvästä suomalaisen viittomakielen korpuksesta että Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen korpusprojektin tuotoksesta.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tulevaisuudentutkimus pehmeän systeemimetodologian raamittamana. Abduktiivinen päättely kulki opinnäytetyön punaisena lankana. Suomalaisen viittomakielen korpus määriteltiin käsiteanalyysilla, ja sen soveltamiseen tulkkikoulutuksessa on haettu tukea haastatteluin ja tietoperustasta. Suomalaisen viittomakielen korpukselle ja hankkeille luotiin tietoperustan ja julkaisujen pohjalta kansainvälinen viitekehys monitapaustutkimuksena.
Viitekehystä vietiin eteenpäin puolistrukturoiduin haastatteluin, joilla pyrittiin kartoittamaan viittomakielten korpusten käyttöä tulkkikoulutuksissa käytännössä. Kyselyt lähetettiin Alankomaihin, Australiaan, Iso-Britanniaan ja Ruotsiin. Kyselyjen vastausten pohjalta valittiin syventävään teemahaastatteluun ruotsalaisen viittomakielen korpuksen käyttö tulkkikoulutuksessa. Haastattelut purettiin, analysoitiin ja tulkittiin yhdessä teoreettisen viitekehyksen ja ilmiöön liittyvien julkaisujen kanssa. Analyysimenetelminä työssä käytettiin sisällönanalyysia ja transformaatioerittelyä.
Opinnäytetyön perusteella suomalaisen viittomakielen korpuksella on monia soveltamismahdollisuuksia tulkkikoulutuksessa, niin opetuksessa kuin opiskelussakin. Korpus on edustava ja kielellisesti monipuolinen kieliaineistokokoelma, minkä lisäksi siitä on mahdollista tehdä erilaisia hakuja. Materiaali kuvaa kattavasti kielellistä variaatiota, ja siitä on mahdollista poimia esimerkkejä sekä aihetta tai analyysia koskettavia kielellisiä elementtejä.
Korpus mahdollistaa monia asioita, joita viittomakielen opiskelussa ja opetuksessa ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Kieliaineiston edustavuuden, ELAN-ohjelmalla tehtyjen annotaatioiden mahdollistaman viitotun ja kirjoitetun kielten samanaikaisuuden ja hakutoimintojen hyödyntäminen ovat näistä keskeisimmät. Korpuksen käyttömahdollisuudet tulkkikoulutukseen on opinnäytetyössä esitetty Humakin opetussuunnitelmaan 2013–2018. Opinnäytetyön soveltamisehdotuksia ja nostettuja näkökulmia voidaan hyödyntää myös myöhemmissä Humakin opetussuunnitelmissa, Diakoniaammattikorkeakoulussa sekä tulkkien jatkokoulutuksessa tai -opiskelussa.