Kerrostalon korjaushankkeella energiatehokkuus kuntoon
Grönroos, Jyrki (2015)
Grönroos, Jyrki
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305648
Tiivistelmä
Insinöörityössä on tutkittu suuren saneeraushankkeen vaikutusta kerrostalon sähköenergiankulutukseen. Myös lämpöenergian- ja vedenkulutusta selvitettiin. Työssä tarkasteltiin 15 eri kiinteistön kulutustietoja ennen ja jälkeen saneeraushankkeen. Tarkempaan tarkasteluun valittiin kahdeksan kiinteistöä, joiden kohdalla esiteltiin tehdyt toimenpiteet. Työssä keskityttiin sähkösaneerauksen aiheuttamiin muutoksiin. Suoritetut toimenpiteet selvitettiin kohteen suunnitteluasiakirjojen avulla, kulutustiedot kohteista saatiin Talokeskus Yhtiöiden ylläpitämästä Tampuuri-palvelusta.
Tutkimuksessa on selvitetty mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen perinteisen saneeraushankkeen yhteydessä. Tutkituissa kohteissa ei ollut kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuden parantamiseen. Nykyisten menetelmien kuitenkin oletettiin parantavan tilannetta suhteessa vanhaan tekniikkaan.
Työssä käsiteltiin tyypillisen saneeraushankkeen kulkua ja sähkösuunnittelijan ja -valvojan roolia hankkeen eri vaiheissa. Tutkitut kohteet sijaitsivat pääkaupunkiseudun alueella. Kaikkiin kohteisiin oli tehty korjaushanke vuosina 2008–11. Tarkasteltavaksi otettiin mittaustuloksia kolme vuotta ennen ja jälkeen hankkeen, työnaikaiset vuodet jätettiin huomiotta. Työssä pohdittiin myös mahdollisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen tulevaisuudessa. Työssä esiteltiin vaihtoehtoja, joita toteutetaan nykyään yleisesti sekä vaihtoehtoja, jotka ovat vasta kehitteillä tai harvinaisempia. Näitä toimenpiteitä arvioitiin teknisesti sekä taloudellisesti.
Työn tulokset olivat vaihtelevia. Pääasiassa kiinteistösähkönkulutus nousi kaikissa kohteissa. Parin kohteen osalta kuitenkin kulutus laski. Vedenkulutus myös laski pääsääntöisesti kaikissa kohteissa paria lukuunottamatta. Lämpöenergiankulutukseen vaikutukset olivat vähäisimmät, joskin tuloksista oli havaittavissa pientä laskua keskimäärin.
Tutkimuksessa on selvitetty mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen perinteisen saneeraushankkeen yhteydessä. Tutkituissa kohteissa ei ollut kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuden parantamiseen. Nykyisten menetelmien kuitenkin oletettiin parantavan tilannetta suhteessa vanhaan tekniikkaan.
Työssä käsiteltiin tyypillisen saneeraushankkeen kulkua ja sähkösuunnittelijan ja -valvojan roolia hankkeen eri vaiheissa. Tutkitut kohteet sijaitsivat pääkaupunkiseudun alueella. Kaikkiin kohteisiin oli tehty korjaushanke vuosina 2008–11. Tarkasteltavaksi otettiin mittaustuloksia kolme vuotta ennen ja jälkeen hankkeen, työnaikaiset vuodet jätettiin huomiotta. Työssä pohdittiin myös mahdollisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen tulevaisuudessa. Työssä esiteltiin vaihtoehtoja, joita toteutetaan nykyään yleisesti sekä vaihtoehtoja, jotka ovat vasta kehitteillä tai harvinaisempia. Näitä toimenpiteitä arvioitiin teknisesti sekä taloudellisesti.
Työn tulokset olivat vaihtelevia. Pääasiassa kiinteistösähkönkulutus nousi kaikissa kohteissa. Parin kohteen osalta kuitenkin kulutus laski. Vedenkulutus myös laski pääsääntöisesti kaikissa kohteissa paria lukuunottamatta. Lämpöenergiankulutukseen vaikutukset olivat vähäisimmät, joskin tuloksista oli havaittavissa pientä laskua keskimäärin.